Flourish

Saako hyvinvointivalmentaja sairastua?

11.04.2013, Outi Rinne

Lungs

Tänä aamuna palasin kevyin askelin ja iloa pulputen joogatunnilta. Pitkästä aikaa. Jooga tuntui juuri siltä, miltä sen pitääkin tuntua, voimakkaalta mutta samalla kevyeltä, vaativalta mutta samalla lempeältä mielen ja kehon yhteistanssilta.

Aina se ei ole itsestä kiinni

Olen joutunut pitämään taukoa harjoittelussa sitkeän flunssan ja erinnäisten muiden sattumusten vuoksi. Mutta joogan ilo oli laimennut jo aiemmin. Tunnit tuntuivat raskailta ja vaikka kipitin edelleen aamutuimaan harjoitukseen, se tapahtui enemmän rutiinista kuin rakkaudesta. Harjoituksissa voimaa karttui mutta henki oli poissa. Flow katkeili ylimääräisiin välihengityksiin ja mieli seikkaili maton ulkopuolella. Sydän heitteli kuperkeikkaa.

Ajattelin, että tämä lienee vain jokin vaihe: Sisäistä vastustusta harjoituksen edetessä, ulkoista stressiä ja väsymystä tehtyäni intensiivisesti töitä, hieman sattumanvaraisen syömisen aiheuttamaa energiavajetta… what ever. Ajatusten taakse kätkeytyi itsesyytöksiä: Teen liikaa töitä, en lepää tarpeeksi, en muista meditoida, olen syönyt liian vähän ravintoainetta x tai y. En luota riittävästi, että elämä kantaa ja stressaan turhaan. Ehkä taustalla kummitteli myös ajatus: Enhän minä voi olla huonossa kunnossa, kun toimin hyvinvointialla!

Sitten imaisin jonkin liikkeellä olleista monista pöpöistä ja sairastuin kunnon räkä-köhä-flunssaan. Oli pakko myöntää: “Jep, kipeänä  ollaan aamun vihersmuuteista huolimatta.” Tauti ei mennyt ohi pakuriteen lipittämisestä ja affirmaatioista huolimatta. Loppumattoman köhimisen jälkeen hoipuin lopulta lääkäriin. Tässä vaihessa olin jo kokeillut kotikonstit, vihermehut, luonnontropit, jopa henkiparannus oli ollut käytössä. Satuin onneksi ihanalle lääkärille, joka ymmärsi kroonisen lääkäriallergiani ja totesi, että terveet elämäntavat ovat hyvä juttu, mutta sairastuminen on monien asioiden summa. Kiitos aktiivisen joogan, hyvän ruokavalion ja optimistisen mielenlaadun, olin ilmeisesti sinnitellyt diagnosoimattoman astman kanssa jo pitkään. “Nyt tarvitaan kuitenkin kortisonikuuri, muuten tikahdut”. Piste. Happimaski naamalla saatoin kiljua vain sisäisesti: “Ei ikinä!”, mutta avaavan lääkkeen päästäessä megasatsin happea keuhkoihin totesin, että “Okei sitten.”

Opeteltuani nyt kuukauden verran elämää kortisonikiekon kanssa olen kiitollinen. Kiitos siitä, että en hengästy portaissa ja olen löytänyt joogan ja liikkumisen ilon uudelleen, aidosti. Kiitos siitä, että tapasin asiansa osaavia mutta kuuntelevia lääkäreitä ja muita auttajia. Kiitos siitä, että on koululääketiede silloin, kun sitä todella tarvitaan. Suurin kiitos kuitenkin siitä, että sain taas muuttaa omia käsityksiäni. Epämääräiset vaivat eivät aina ole korvien välistä kiinni ja varsinkaan niistä ei kannata syyttää itseään. Terveet elämäntavat luovat  hyvinvointia, mutta siitä huolimatta voi sairastua. Emme kuitenkaan ole yhtä kuin vaivamme. Siksi niiden edessä ei tarvitse lannistua, suuttua tai pelätä eikä ainakaan tuntea syyllisyyttä. Ne eivät ole merkki siitä, että olemme tehneet jotain väärin tai yrittäneet tarpeeksi, vaan siitä, että olemme ihmisiä. Kyllä astmapiippu takataskussa voi silti luennoida syvähengittämisen tärkeydestä ja terveistä elämäntavoista. Enemmän kuin koskaan.

Kuva: elkinesioloco.tumblr.com

avatar
18 Kommentteja
0 Vastauksia kommentteihin
0 Seuraajia
 
Reagoiduin kommentti
Kuumin kommentti
9 Comment authors
OutiMannaOuti RinneLauraPäivi Recent comment authors
  Ilmoitukset kommenteista  
uusimmat vanhimmat eniten ääniä
Ilmoita
Sanna/comp
Vieras
Sanna/comp

Uusimmassa Anandassa oli Månsilta hyvä pääkirjoitus joogaharjoituksen säännöllisyydestä/epäsäännöllisyydestä. Mun mielestäni on äärimmäisen hyvä keskustelun avaus (mahdollisesti laajentuen musta-valkoisuuteen, superkontrolliin jne.), voiko hyvinvointialalla työskentelevä ihminen olla sairas. Miksi ei? Vaikka terveet elämäntavat ovat kova juttu ja aikamoinen ase, ne eivät aina kanna loputtomiin. Toisekseen moni on päätynyt hyvinvointialalle omien sairastelujensa kautta ja haluavat jakaa tietoa esim. luonnonmukaisemmasta kivunlievityksestä, jos ja kun on mahdollista hillitä reuman aiheuttamia kipuja ruokavaliolla. Mun mielestäni on tosi naiivia ja typerää, jos joku möykkää, että “mä en varmasti en tuu koskaan kipeeks, kun syön vaan superfoodeja. Oma vikanne kun ootte flunssassa, te pelkkää einespaskaa syövät tomppelit.” Ja… Lue lisää..

Sanna/comp
Vieras
Sanna/comp

korjaus: Koululääketieteen palvonnan ja dissaamisen väliin mahtuu hyvä tila 🙂

Outi
Vieras
Outi

Sanna, Månsin kirjoitus on aina mielessäni silloin, kun harjoittelusta on ollut taukoa. Ja olen kyllä huomannut itsekin, että kehossa vain tapahtuu jotain myös taukojen aikana. Ja mitä tulee mustavalkoiseen ajatteluun hyvinvointi-, terveys-, ravitsemuskentällä, sitä valitettavasti näkee ja kuulee, mutta onneksi tilaa alkaa vallata myös tuollainen “kookospappa-asenne”, jossa eri osa-alueet täydentävät toisiaan.

Lotta
Vieras
Lotta

Oletko tutustunut Butyenko-hengitysmenetelmään astman hoidossa?

Yaelian
Vieras
Yaelian

Jostain syystä kommenttini hävisi täältä….Kirjoitin että noin 3 vuotta sitten sain yllättäen ja vähän samanlaisten tuntemusten jälkeen saman diagnoosin ja sen jälkeen on kortisonikiekko(Seretide) tullut tutuksi. VIime kesänä unohdin kiekon tänne kun tulin Suomeen ja olin varma ettei se mitään,minullahan on vain kevyt astma mutta 3 viikon jälkeen alkoi jo niin hengästyttää ihan pienestäkin ja onneksi lääkäriystäväni kirjoitti reseptin.Eli todellakin on tarpeen se kiekko.Tsemppiä Outi!

Päivi
Vieras
Päivi

Tottakai hyvinvointivalmentaja saa sairastua! Onhan sekin omasta hyvinvoinnistaan (ja läheisten ym.) huolehtimista, että kun tilanne tulee tiettyyn pisteeseen, niin osataan hakea apua valtavirtalääketieteen puoleltakin. Astmaatikon puolisona voin kertoa seuraavia vinkkejä astman hoitoon lääkehoidon tueksi: suolapiippu (avokki kuvailee vaikutuksia jopa kortisonimaisiksi) ja voimapuhalluspilli (en tiedä, mikä sen oikea nimi on, mutta siihen puhalletaan ja se vastustaa uloshengitystä –> aktivoi keuhkoja poistamaan limaa). Myös lääkitystä on meillä vaihdeltu ja ero on ollut ihan ulkopuolisenkin silmin huomattava, joten niissä inhalaattoreissakin on eroja. 🙂

Outi
Vieras
Outi

Lotta, ihan uusi juttu minulle. Kuulostaa mielenkiintoiselta.

Outi
Vieras
Outi

Jael, niin se vain on, että kiekko on tarpeen, vaikka oireet tuntuisivat pieniltä. Onneksi sait reseptin reissun päälläkin. Itsekään en vielä tahdo muistaa ottaa mukaan, kun lähden jonnekin pidemmälle. Se onkin ollut lievää äänen käheytymistä lukuunottamatta ainoa harmi.

Outi
Vieras
Outi

Päivi, kiitos vinkeistä! Mistähän tuollaisen suolapiipun saisi? Tuon voimapuhalluspillistä terkkari kertoikin jo minulle.

sari
Vieras
sari

Pakko sanoa tähän postaukseen että amen.Eli aika pitkälti omaa tarinaa 2 tai 3 talvea sitten.On jännää,miten aika tekee tehtävänsä ja unohtaa.Itsekin silloin keuhkosairastin:ahdisti,puuskutti ja ainainen pohjaton väsymys.Ja kas,lopulta keuhkolääkärille ja kiekot Pulmicortia ja Ventolinea ja johan kone käynnistyi ja on toiminut ilman lääkkeitä sen jälkeen.Joskus vaan on otettava lusikka kauniiseen käteen ja kuljettava uutta tietä.Toki käytin/käytän suolahuuhdetta(sarvikuono apteekista)talvikaudet.Mun joogaopettajalla on suolapiippu ja jostain netistä muistaakseni hankki sen.Oikeasti tämän kevättalven flunssa on ollut poikkeuksellisen raju ja pitkäkestoinen,siinä ei parin päivän saikut auta.Parantavaa kevätvaloa!Namaste.

Katja Kokko
Vieras
Katja Kokko

Ihana Outi <3 Kiva kun kerroit tämmöisestä asiasta blogissasi! Ihanaa että oireiden aiheuttaja selvisi ja sait apua niihin. Olen niin samaa mieltä Sannan kanssa, välitila on hyvä koululääketieteen ja sen dissaamisen välissä 🙂

Outi
Vieras
Outi

Sari, kuulostaa niiin tutulta. Ja se on ihmellistä, miten paljon energiaa yhtä-äkkiä onkaan, kun on hapetus kunnossa. Kiitos <3

Outi
Vieras
Outi

Katja, kieltämättä mietin hetken, miten ja mitä kirjoittaa aiheesta, jota olen pyöritellyt muutenkin jo pitkään mielessä. Ja kas, keho päättikin kertoa ihan omakohtaisen tarinansa 🙂 Elämässä asiat eivät aina mene, niinkuin on tilannut, vaan usein lopulta jotenkin vielä paremmalla tavalla.

Päivi
Vieras
Päivi

Suolapiippuja saa ihan apteekista, Sokokselta, luontaistuotekaupasta… Sellainen posliininen “nokkakranaatti”, hinta n. 60 e, mutta kestää muutaman vuoden. Se on niinkuin sama homma kuin suolahuoneet, mutta kannettavassa muodossa 🙂

Laura
Vieras
Laura

Suolapiippuja saa myös Eerikinkadun joogakauppa Shankarasta. Tässä linkkin liikkeen verkkokaupan suolapiippuun http://www.shankara.fi/terapiatuotteet-piikkimatot-c-43.html

Outi Rinne
Vieras
Outi Rinne

Päivi ja Laura, kiitos vinkeistä. Hankintaan menee.

Manna
Vieras
Manna

Kiitos kirjoituksestasi <3

Outi
Vieras
Outi

Manna, <3

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.