Flourish

Kuka kirjoittaa tarinaasi?

26.08.2012, Outi Rinne

Sunnuntai-iltaisin olen usein syvämietteisellä tuulella. Niin tänäänkin. Pohdiskeluni saivat inspiraatiota kirjoista, joita olen viime viikkoina lukenut.

Yleensä luen yhtä aikaa useita kirjoja – puhun romaaneista, sillä ns. ammattikirjallisuutta on yleensä kesken vieläkin useampi kappale. Joko olen elämysahmatti tai keskittymiskykyni on heikko, mutta mielestäni on mukavaa seurata useita juonenkäänteitä ja valita kulloiseenkin tilanteeseen ja fiilikseen sopivaa kirjallista seuraa. Olen muuten jo aikaa sitten hylännyt velvollisuuden lukea kirja loppuun, mikäli se ei minua oikeasti kiinnosta. Useimmiten kuitenkin kirjaprojektini kääntyvät viimeiselle sivulle, ennemmin tai myöhemmin.

Parhaillani luen kahta Jennifer Eganin kirjaa, joista toinen: Greetings from the Goon Squad ilmestyi juuri myös suomeksi (Aika suuri hämäys, Tammi 2012). Siinä siirrytään villisti ajasta ja paikasta toiseen ja henkilökuvat piirtyvät ja limittyvät sekä takaumien, että tulevaisuuteen tehtävien pistojen kautta. Kirjan sisäinen logiikka on juuri sopivalla tavalla vinksallaan, niin ettei koskaan voi täysin arvata, kenen nahkoihin ja mihin seuraavaksi hypätään ja miksi. Energiaa ei kannatakaan tuhlata turhaan ennakointiin, vaan on parasta vain antautua tarinoiden vietäväksi. (Vähän kuten elämässä muutenkin.)

Aikatasoilla liikkuminen on mielestäni kiehtovaa erityisesti siksi, että siinä ihmisen elämän mittasuhteet asettuvat kohdalleen. Milloin tahansa voi tapahtua mitä vain. Jokin yllätyksellinen käänne, muuttaa kaiken tai pitkään pinnan alla oleva mahdollisuus realisoituu merkityksellisiksi tapahtumiksi. Jos omaakin elämäänsä katsoisi tällä tavalla isolta screeniltä näkisi, miten turhaa on rähistä keskelle eteistä jätetyistä hiekkaisista lenkkareista tai väärinpäin tiskikoneeseen ladatuista kahvikupeista. Huomaisi ehkä, kuinka tarpeetonta on kuluttaa aikaansa pikkumaisuuksiin, kun todellisuudessa elämämme rakentuu paljon suuremmista kuvioista. Toisaalta voisi myös huomata toteuttavansa oman elämänsä sijaan ulkoa ohjattuja rooleja. Tai riitelyn sijaan todellisuudessa kaipaavansa aitoa kontakia toiseen: Hei olen tässä, huomaatko.

Ihmisten elämät ovat ainutkertaisia mutta niissä on aina jotain yhteisesti jaettua ja tyypillistä. Voimme ymmärtää toisia, mutta pysyä myös omana itsenämme. Ehkä olennaisinta ei olekaan, mitä tarinassani tapahtuu, vaan kuka sitä kirjoittaa. Entä mitä näen, että tässä tarinassa tapahtuu 10 vuoden päästä?

avatar
11 Kommentteja
0 Vastauksia kommentteihin
0 Seuraajia
 
Reagoiduin kommentti
Kuumin kommentti
7 Comment authors
KJutta RuonansuuHannamari RahkonenYaelianKatja Kokko Recent comment authors
  Ilmoitukset kommenteista  
uusimmat vanhimmat eniten ääniä
Ilmoita
Karoliina
Vieras
Karoliina

MInulle on opetettu, että tärkeää olisi tuossa hieronnassa myös hieroa “auki” imusolmukealueet, eli nivustaipeet, ja sen jälkeen tosiaan imusuoniston suuntaisesti, jotta se kuona sitten pääsisi paremmin poistumaan. Olen myös joskus “avannut” niitä imusolmukealueita imukupeilla (Keep Fit Jar). Tästä päätellen voisi kuvitella, että päälläseisonta (tai ihan vaan jalkojen ylös nostaminen/jollain lailla ylösalaisin kääntyminen) tekee varmaan selluliitillekin hyvää kun imunestekierto paranee 🙂

Katja Kokko
Vieras
Katja Kokko

Ainakin päälläseisontaa poistaa jännityksiä lihaksista ja hermostosta, joten kyllä, varmasti sekin jeesaa selluliittiin! Kiitos myös hierontavinkistä 🙂

Arietta
Vieras
Arietta

Aivan mahtava kirjoitus! Tuo Weledan koivuöljy vaikutti niin tutulta, että piti oikein mennä kaivelemaan laatikoita ja sitähän löytyi pieni pullon pohallinen, mutta parasta ennen päiväys oli mennyt vuonna 2006 😀 höm… Pitää tulla ostamaan uusi pullo. 🙂 Tutkin netistä hieman noita kuivaharjoja ja löytyi sellaisia oikeilla harjaksilla varustettuja ja sitten kintaita. Kumpikohan malli toimii tehokkaammin?

Katja Kokko
Vieras
Katja Kokko

Oho, joo no taitaa olla öljy jo melko härskiä 😀 Minä tykkään eniten riffikintaasta, mutta makuasiahan se on millä tykkää harjata. Pitääkin kysäistä saisinko meille samoja kintaita myyntiin, mitä itse käytän. Opiskellessani kosmetologiksi me käytimme aina kintaita, siksi lienee jäänyt tapa siitä. Mutta varmasti oikea harjakin on hyvä 🙂

Yaelian
Vieras
Yaelian

Mmmm,ihanaa! Mutta huomasin,että tuo granaattiomenaöljy oli tarkoitettu vartalolle….Itse laittaisin suoraan siemenistä puristettua mehua.

Jutta Ruonansuu
Vieras
Jutta Ruonansuu

Yaelian, totta, sehän on teoriassa kosmetiikkatuote vartalolle, mutta henkilökohtaisesti en näe yhtäkään syytä miksi 100% granaattiomenaöljynsiemenöljy ei kävisi ruuanlaittoon siinä missä vartalollekin. Onhan se kuitenkin luonnontuote, johon ei ole lisätty mitään. En tiedä millainen maku siemenistä puristetusta mehusta tulisi mutta tämä öljy on ainakin tosi intensiivinen ja aromikas. 🙂

Hannamari Rahkonen
Vieras
Hannamari Rahkonen

Jutta, tämä toimii täydellisesti. Ei pysty lopettamaan!

Jutta Ruonansuu
Vieras
Jutta Ruonansuu

Jee! Älä lopeta! 🙂

K
Vieras
K

Heijjj lukuisten päivieni piristäjä-naiset ! Voisitteko kokeilla valmistaa geisha-suklaan tapaista herkkua raakana tietysti. Lempparisuklaani on jäänyt pois kuviosta raakailun myötä, mutten itse ole saanut kotona vastaavaa kehitettyä. Auttakaa :)))))

Jutta Ruonansuu
Vieras
Jutta Ruonansuu

Kiitos haasteesta K – yritetäänpä keksiä tähän joku ratkaisu, Geisha oli aikoinaan myös omaa suosikkiani! 🙂 Laitan asian hetimiten hautumaan!

K
Vieras
K

:))))

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.