Muistan vieläkin hyvin elävästi sen päivän, kun aloitin sisustussuunnittelun opiskelun ja opettajamme sanoi harmaan olevan aliarvostetuin väri mitä tulee sisustukseen. Tuo hassu yksityiskohta on jäänyt mieleeni, vaikka tuolloin vuonna 2006 olin vasta nuori tyttönen, joka laittoi kimppakämppää matalalla budjetilla itse tehden ja ruskean eri sävyjä suosien. Olen löytänyt harmaan ja metallin sävyt vasta nyt aikuisiällä ja hankin mielelläni kodin perustekstiilit valkoisena tai harmaana.
Painavat marmorisirottimet löytyivät kirpputorilta 20 sentillä. En ollut uskoa silmiäni, varsinkin kun sirottimien pohjamuovikin oli täysin kunnossa.
Olen saanut juhlapäivinä mitä erikoisempia elämysyllätyksiä, mutta myös koruja. Kuvan statement-korun sain mieheltäni hääpäivälahjaksi pari vuotta sitten, se on minulle todella mieluisa ja rakas.
Toivoisin, että minulla olisi aikaa opetella virkkaamaan kunnolla. Toistaiseksi olen tyytynyt bongailemaan virkattuja puuvillakoreja erilaisilta käsityömarkkinoilta, mummoihmisten kojuilta löytyy korit aina parhaalla hinnalla.
Jossain vaiheessa tein todella paljon erilaisia muodostelmia rautalangasta, kuvassa oleva rautalankakäsi on tehty vuonna 2008 omaa kättä apuna käyttäen.
Meidän taloudessamme keittiö on todellakin kodin sydän, sitä kuvastaa tuo metallivispilä. Arkena turvaudutaan itsetehtyyn, yksinkertaiseen perusruokaan, kuten tuorepuuroihin, smoothiesiin, salaatteihin, pataruokiin ja keittoihin. Viikonlopuiksi tykkäämme suunnitella ateriakokonaisuudet hieman tarkemmin, hakea pullon hyvää viiniä ja kutsua läheisiä ystäviä meille kylään.
Ecotoolsin kabuki on kulkenut mukanani jo neljä vuotta. Käyttömukavuus ja kestävyys täysi kymppi.
Olen varmasti vähän outo, mutta suunnatessamme metsälenkille tai retkelle koirien kanssa kuljen eteenpäin skannaten koko ajan ympäristöäni. Tämä siksi, että toivon löytäväni kivanmuotoisia kiviä, kelokäpyjä, sammalta tai mahdollisimman kulahtaneita oksia. Luonnosta löytää aivan mahtavia sisustusjuttuja ja minulla tulee kotoisa olo, kun kotona on pala villiä luontoa siloteltujen sommitelmien sijaan. Useimmiten en tajua ottaa lähtiessä mukaani keräilypussia, joten kotiin päin kävelläänkin sitten takin taskut pullottaen.
Päivittäiskosmetiikkani on saanut lisäystä Kjaer Weisin luksusmeikeistä. Sarjan punertavalle iholle tarkoitettu meikkipohja ja mahtavasti erotteleva ripsiväri ovat jatkuvassa käytössäni.
Olipas hassusti sanottu opettajalta. 😀
No se oli vuonna 2006 se 🙂