Viime viikko oli luminen, kylmä ja uskomattoman kaunis. Aika kului rattoisasti sisätiloissa rempaten, leväten ja vieraita kestiten. Loppuvuodessa on aina ihmeellistä taikaa, luulenpa että se on seurausta siitä, että saa nähdä useita tärkeitä ihmisiä pitkien taukojen jälkeen ja voi summailla menneiden kuukausien touhut ajantasalle puolin ja toisin.
Tänä maanantaina minulla on hieman käynnistymisvaikeuksia uuden viikon edessä – leijun vielä hetken pumpulisessa lomamoodissa ennen kuin otan itseäni niskasta kiinni.
Kuvat ovat toissaviikonloppuiselta Sallan visiitiltämme, kun kävimme siskoni ja miehensä luona vielä viimeisen kerran ennen vauvan syntymää. Jännittäviä aikoja!