Flourish

Rohkeuden anatomiaa

09.02.2014, Outi Rinne

Juuri kun olin viimeistelyt edellisen postauksen stressinhallinan pikavinkit, satuin kuuntelemaan Kelly McGonigalin TED-talkin stressistä. Puheenvuorossa summataan uusimpien stressitutkimusten tuloksia tavalla, joka saa sukat pyörimään kenen tahansa stressinhallinan ja iisin elämän etsijällä.

Re-think Your Stress

Stressitutkimusten tulokset ovat kautta linjan yksimielisiä sen suhteen, että kuormittavat elämäntapahtumat, kuten perhekriisit, talousvaikeudet, menetykset jne. ovat merkittävä terveysriski. Samoin se, että koemme itsemme jatkuvasti erittäin stressaantuneiksi esim. vaativan työn vuoksi. Stressi vaikuttavaa immunipuolustukseen, rasittaa sydäntä ja lisää ennenaikaista kuolleisuutta n. 30%… – Ei mitään uutta, ja melkoisia uhkakuvia, vai mitä?

Niinpä olemme oppineet, että paineisessa tilanteessa sydämen pamppailu, tärisevät kädet ja otsalle kihoavat hikikarpalot ovat paha juttu.  “Aapua, kuinka stressaantunut olen! ” Ja, niinpä ahdistumme ja stressaannumme vielä vähän lisää. Ihan han vain siksi, että olemme stressaantuneita. – Mutta voisiko tilanteen nähdä toisessa valossa?

Terveyteen erikoistunut Stanfordin yliopiston psykologi McGonigalin siteeraa tuoretta tutkimusta, jossa havaittiin, että kaikkein stressaantuneimpien riski kuolla ennenaikaisesti oli 43%. Mutta… vain, jos he uskoivat, että stressi on haitallista. Sen sijaan henkilöt, jotka olivat erittäin stressaantuneita, mutta eivät ajatelleet stressin olevan pahasta, elivät yhtä pitkään ja tyytyväisinä, kuin vähiten stressaantuneet henkilöt! Aika huikeaa.

Entäpä, jos seuraavalla kerralla, kun jokin ikävä/ haastava asia saa sydämesi hakkaamaan, kädet tärisemään, hengityksen kiihtymään, lihakset jännittymään ja ajatukset säntäilemään duracel pupuina, tekisitkin uudelleentulkinnan? Sen sijaan, että ajattelisit olevasi ahdistunut ja stressaantunut, toteaisitkin, että reaktiot ovat merkkejä kehon energisoitumisesta: Sydän pumppaa tehokkaasti verta ja happea aivoille, keho valmistautuu toimimaan. “Kehoni toimii parhaalla mahdollisella tavalla  auttaen minua voittamaan tämän haasteen”. – Ja yllätys yllätys, tämän uudelleenajattelun on tutkimustilanteessa todettu saavan aikaan saman tapaisia fysiologisia muutoksia kuin silloin, kun olemme iloisia ja rohkeita. Molemmat hyvinvointia lisääviä asioita. Joten, jos muutat suhtautumistasi stressiin, muutat ajatusten ja stressi herättämien tunteiden lisäksi myös sitä, miten stressi vaikuttaa kehoosi.

Iloisesti yhdessä, stressistä huolimatta ja varsinkin siksi

Stressaava tilanne saa kehon tuottamaan useita välittäjäaineita, kuten adrenaliinia ja kortisolia mutta myös oksitosiinia,  samaa neurohormonia, jota erittyy silloin, kun halailemme, suukottelemme, koemme läheisyyttä ja rakkautta. Stressitilanteessa tämä “hellyys-hormoni” motivoi hakemaan apua, saa meidät jakamaan kokemuksiamme ja hakemaan tukea toisilta ihmisiltä. Sen on myös todettu toimivan vastalääkkeenä stressin haittavaikutuksille sydänterveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Tutkimustuloksissa tämä näkyy mm. siten, että huolimatta erittäin stressaavista elämänkokemuksista henkilöt, jotka samaan aikaan joko tukevat toisia tai vastaanottavat muiden huolenpitoa, pärjäävät hankalista tilanteista huolimatta yhtä hyvin kuin tasaisen leppoisaa elämää viettävät kanssaihmisensä.

Kaiken kaikkiaan kehossamme on siis sisäänrakennettuna nerokas stressintorjuntajärjestelmä, jonka toiminta perustuu siihen, että uskomme sekä kehomme ihmeelliseen voimaan että toisiin ihmisiin. Luotamme siihen, että pärjäämme elämän haasteissa, eikä meidän tarvitse kohdata niitä yksin. Jos siis ajatuksen voimalla sait mukavan niskalenkin stressistä, yhdessä muiden kanssa varmistetaan voiton kotiin.

Wish You Were Here on beach sand

Kuva: www.stockarch.com – cc

avatar
  Ilmoitukset kommenteista  
Ilmoita

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10 % alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.