En tiedä teistä, mutta meikäläisen tukkalaite on välillä hyvin oikuttelevaa sorttia. Talvisin se liihottelee ympäriinsä kuin taivaan linnut konsanaan ja silloin kun ei tarvisi, se latistuu hetkessä päätä myötä meneväksi lätyksi. Emme ole myöskään päässeet yhteisymmärrykseen muutamasta persoonallisesta pyörteestä, jotka sijoittuvat heti keskijakauksen kohdalle sekä takaraivoon. Geenit, voi geenit.
Minulla lähti massiivinen määrä hiuksistani tuossa kolmisen vuotta sitten, kun kilpirauhasen vajaatoiminta puski päälleni höyryjunan voimalla. Oikeanlaisen lääkityksen ja elämäntapamuutosten jälkeen hiuskato loppui vihdoin 1,5 vuotta sitten, mutta matkaa entiseen paksumpaan kutrikasaan minulla on vielä roimasti. Habitukseni muistuttaa tällä hetkellä heinäsirkkaa, sillä hiusrajani molemmin puolin puskee ulos hyvin omapäisiä vauvahiuksia, jotka ovat juuri siinä asennossa mihin ne ovat kasvaneet. Ei auta lakka, ei muotoilu. Taitaa olla niin, että vain aika onnistuu viemään tämän vähintäänkin epäilyttävän kaksoisidentiteettini mennessään.
Olen kuitenkin saanut apua yhteen merkittävään hiuspulmaan tässä parin kuukauden aikana. Hurraa ja kiitos elämälle John Masters Organicsin suolasuihkeesta! Ohut hius saa suolasuihkeesta juuri sopivasti rakennetta ja tukea ilman lähmäistä vaikutelmaa. Tämänhetkisen ohuehkon hiustilanteen vuoksi minun on vaikea käyttää mitään (liian) hoitavia hiustuotteita, jos en halua näyttää liiskaletiltä. Joka tapauksessa, peukku JMO:lle tästä pelastustuotteesta.
Toinen kevätsuosikkini on Estelle & Thildin sävyttävä päivävoide, sillä suosin arkimeikissäni mieluiten tällaisia kevyitä tuotteita. Mádaran versioon verrattuna Estelle & Thildin koostumus on hivenen nestemäisempi ja peittotulos kevyempi.
Kaikista eniten nautin voiteen jättämästä raikkaasta fiiliksestä kasvoilla. Tiedän jo mikä on kesän 2015 luottomeikkituotteeni, asiasta ei tarvitse edes keskustella.
