Tammikuu on kantanut tähän osoitteeseen laatikollisen toiveen tuntua. Minusta tuntuu, että vuoden päästä voin katsella elettyjä kuukausia ilolla – Napapiirin yllä jyllää jo nyt aivan erilainen aikaansaamisen meininki verrattuna vuoteen 2014, kaikkeen on sekoittunut myös mukavalla tavalla arjen mutkattomuutta. Miksi tehdä asiat tahallaan vaikeiksi, kun ne voi tehdä helpommin tai yksinkertaisemmin? Niinpä niin.
Mieleni on etevä muhittelemaan ajatuksia eteenpäin ja se on oikein hyvä ominaisuus silloin, kun pitää saada jotain tehdyksi tai keksiä uusia ratkaisuja, mutta painavalta se tuntuu silloin vuorossa on tilanteiden paisuttelu, joka kohdistuu siihen olenkohan toiminut/suoriutunut/käyttäytynyt oikein vai en.
Liekö tammikuun taikaa vai mitä, mutta tuonkaltainen muhittelu on saanut väistyä takavasemmalle ja tuntuu vähän siltä kuin edestäni olisi poistettu paksu, musta samettiverho. Negatiiviset pölyt ovat mielen luomaa turhuutta ja sen aiheuttamalle kaamoskrapulallekin on tullut aika sanoa hyvästit.
Kaikissa päivissä on paljon hyvää ja huonoinakin päivinä sekaan mahtuu jotain hyvää. Tammikuulle on kertynyt jo monen monta onnellista hetkeä ja ajattelin jakaa niistä muutaman teidänkin kanssanne.
Olisi myös motivoivaa ja inspiroivaa lukea mitä pieniä hyviä juttuja teidän vuotenne alkuun on mahtunut, joten kertokaahan myös omista sattumuksistanne!
Saan juuri nyt tehdä unelmieni työtä kauneustoimittajana täällä Joliessa. Opin joka päivä uutta ja voisin melkein vannoa, että silloin kun teen täällä kotosalla töitä oikein keskittyneesti, ylläni pölisee mintun sävyinen endorfiinipilvi.
Kävimme uusimassa meidän CrossFit-korttimme viime viikolla (tämän lieveilmiöistä lisää huomenna). Itse treenit ovat odotetusti hieman kivuliaita, mutta uskon olotilani muistuttavan kuukauden tai parin päästä enemmän aropupua kuin selkärangatonta oliota. Jälkimmäinen fiilis on ollut turhan vallitseva, tekee oikein hyvää tehdä pesäero.
Tänään olohuoneen ikkunasta paistoi keltainen kunnon aurinko niin, että valkoinen lattiammekin maalautui sädehtivän keltaiseksi! Viime kuukaudet ovat tuntuneet siltä kuin olisi elänyt jätesäkissä, joten annoin auringolle kaiken huomioni tuolla hetkellä.
Tärkeä ystäväni sai pienen pojan reilu viikko sitten. Olemme saaneet ihastella kolmikiloisen pienokaisen viisasta olemusta ja kuunnella minin ihmeellistä öninää.
Olen löytänyt itsestäni yllättävää suunnitelmallisuutta jo pidempään, kun olen alkanut valmistamaan ruokia valmiiksi arkiviikoille jo viikonloppuna. On helpompi valita fiksummin kiireisessä arjessa ja hermoni ovat saaneet levätä tavallista enemmän. Suosittelen.
Toverit, nyt on teidän vuoronne! Mitkä asiat ovat tuoneet hyvää mieltä, iloa tai onnea viime aikoina?
