Flourish

Miten tulkita kehon viestejä, Osa II: Mielihalujen ristitulessa

28.03.2014, Outi Rinne


Ravintoa ja kehon kuuntelua käsittelevän juttusarjani ensimmäisessä osassa pohdiskelin vatsan välittämien viestien merkitystä ruokavalintojemme säätelijänä. Tarkemmin sanottuna suoliston hermosolujen, välittäjäaineiden ja bakteerikannan vaikutuksia. Myös Yle:n tiedesivuilla ilmestyi pari päivää sitten artikkeli samaisesta aiheesta otsikolla: “Epäonnistuiko karkkilakko? Syytä bakteereja!”  Siinä bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta avasi tarkemmin suolistomme bakteeriorkesterin merkitystä terveydellemme, jopa käyttäytymisemme säätelijänä. – Eli suklaahimon taustalla saattavat tosiaankin olla kaakaoon ihastuneet bakteerit!

Tällä kertaa paneudun kuitenkin kehon tarpeiden tunnistamiseen mielen maailman kautta. Kuten jo ensimmäisessä osassa totesin, kuulun niihin, jotka uskovat, että ihmisellä on sisäsyntyinen viisaus syödä juuri sitä ruokaa ja sellaisia määriä kuin tarvitaan. Kehon hiljaiset viestit tahtovat kuitenkin kadota äänekkäiden mainoslauseiden, terveysväittämien ja eri syistä johtuvien tunneriippuvuuksien tai ehdollistumien alle. Niinpä kehon sinänsä oikeiden viestien tulkinta saattaa olla vajavaista tai muuten vähän vinksallaan.

2014-03-07-meditation-590

Kuva: Impaulsive Photography (Creative Commons) 

Tunnistatko tunteesi vai nielaisetko ne lusikallinen kerrallaan?

Painon hallinan yhteydessä puhutaan usein tunnesyömisestä. Tunnemussuttaja ajattelee ruokaa paljon ja intohimolla. Hän syö iloon, suruun, stressiin, tylsyyteen, yksinäisyyteen tai yhdessäolon kunniaksi sekä lukemattomiin muihin syihin, joiden aiheuttama nälkä ei ole fyysistä ravinnon puutetta, vaan tunnetarpeita. Niiden tyydyttämiseen on opittu käyttämään syömisestä saatavaa hyvänolon tunnetta. Periaatteessa helppo ja nopea keino hallita ikäviä olotiloja, vaikkakaan ei kovin pitkävaikutteinen eikä tyydyttävä.

Teemu Ollikainen käsittelee tunnesyömistä ja sen selätyskeinoja erinomaisesti kirjassaan “Syö mitä mielesi tekee” (WSOY, 2012) ja suosittelenkin sitä jokaiselle, jota aihe kiinnostaa syvemmin tai joka haluaa keinoja käsistä riistäytyvän syömisen hallintaan. Kirjan eräs tärkeä viesti on esimerkiksi se, että ruokavalintojen pohtiminen, mielihaluista kieltäytyminen ja rajoittaminen ylipäätään vievät yllättävän paljon psyykkistä energiaa. Niinpä tietyillä käytännön keinoilla keittiön sisustuksesta kauppareissujen uudelleen suunnitteluun ja itsehavainnointitaitojen harjoitteluun voi vapauttaa voimavaroja muille elämänalueille ja lisätä myös mielen hyvinvointia.

Yhteyden rakentaminen tunnelähteisiin ja todellisen itsen kuuntelu

Mutta mielen halujen ymmärtäminen ei liity pelkästää painonhallintakysymyksiin. Yhä useampi pyrkii itselle optimaaliseen ruokavalioon etsiessään yleistä hyvinvointia, terveyttä ja onnellisuutta. Tähän hieman holistisempaan otteeseen liittyen poimin muutamia kysymyksiä, joita kuka tahansa voi kysyä itseltään, kun haluaa herätellä mielen viisautta ja yhteyttä omaan sisimpään, josta kumpuaa myös aito ymmärrys kehon tarpeita kohtaan.

Kysymysten esittämiseen kannattaa varata rauhallinen ja häiriötön hetki. Mukava asento ja silmien sulkeminen edesauttavat kehon hiljaisen viisauden kuulemista. Ja vielä tehokkaamman harjoituksesta saa, jos kuvittelet nauttineesi annoksen totuusseerumia (Ollikainen: Syö mietä mielesi tekee, s. 126). Eli pyri olemaan vastauksissasi mahdollisimman rehellinen.

Aloita muutamilla mieltä virittävillä harjoituskysymyksillä, jotka suuntaavat huomion ulkoisista tapahtumista omaan keskiöösi:

  •  Kuka minä olen?
  •  Mikä on tarkoitukseni tässä maailmassa?
  •  Mikä auttaa minua saavuttamaan tavoitteeni tässä elämässä?
  •  Millä tavoin voin vaikuttaa?
  •  Mitä tarvitsen, ollakseni onnellinen?

Seuraavaksi esitä itsellesi viisi kysymystä, jotka liittyvät ruokaan ja ravinnon tarpeeseesi. Kirjaa ylös aina mieleesi ensimmäiseksi pulpahtava vastaus huolimatta siitä, miten järkevältä se vaikuttaa. Anna intuitiolle tilaa ja arvioi vastauksiasi vasta jälkikäteen.

1.    Syönkö parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa ruoansulatukseeni, kehoni kykyyn vastaanottaa ravinteita sekä energiantarpeeseeni?
2.    Olenko joustava suhteessani ruokaan ja ravintoasioihin?
3.    Olenko todella läsnä omassa kehossani?
4.    Teenkö valintojani rakkaudesta kehoani ja itseäni kohtaan?
5.    Miten valintani ravitsevat myös ympäristöäni?

Jos näppituntumalla saadut vastaukset tuntuivat yllättäviltä, odottamattomilta tai järjettömiltä, seuraavassa on vielä avattu hieman kunkin kysymyksen merkitystä. Voit punnita intuitiivisia vastauksia niiden valossa ja jatkaa kysymysten pohdintaa.

1.    Syönkö parhaalla mahdollisella tavalla suhteessa ruoansulatukseeni, kehoni kykyyn imeyttää ravinteita sekä energiantarpeeseeni?

Tämä kysymys liittyy luonnollisesti siihen, että emme ole, mitä syömme, vaan mikä meihin imeytyy. Vaikka söisimme parhaita mahdollisia ruoka-aineita, niistä ei ole juurikaan hyöytyä, jos ruoansulatuksemme on heikossa jamassa. Tämä liittyy toisaalta suoliston kuntoon, toisaalta myös siihen, miten rauhallisesti ja rentoutuneessa tilassa syömme. Stressi heikentää olennaisesti myös ruoka-aineiden imeytymistä, suolistohormonien toimintaa ja kiihdyttää kortisolin ja insuliinin tuotantoa, mikä ei pitkällä aikavälillä ole hyvä juttu. Niinpä ennen jokaista ateriaa ja ensimmäistäkään suupalaa henkäise syvään ja tee pieni check-up: Onko syytä hidastaa tahtia? Rauhoittaa keho ja mieli? Keskittyä ja olla läsnä?

2.    Olenko joustava suhteessani ruokaan ja ravintoasioihin?

Teemme matkaa alati muuttuvassa kehossa, jonka tarpeet eri ikäkausina ja elämäntilanteissa vaihtelevat myös ravinnon suhteen. Jatkuvassa muutoksen tilassa on myös ympäristömme ja tarjolla olevat ruokavaihtoehdot. Tämän päivän lähimarketista napattu ruokatuote on ravintosisällöltään jotain muuta kuin iso-mummon pihapiirissään kasvattama possu tai porkkana. Niinpä joudumme miettimään ruokavalion hienosäätöä aivan eri tavoin kuin isovanhempamme.

Voisitko ajatella vähentäväsi lihansyöntiä ja siirtyväsi kasvisruokaan? Entä toisin päin, jos ravintoainetarpeesi muuttuvat? Oletko valmis kokeilemaan kehon puhdistuskuuria tai raakaruokaa? Tai sittenkin lisätä rakentavien ja kypsennettyjen ruokien osuutta? Voitko tehdä tietoisempia valintoja ja pidättäytyä helpoista mielihyväratkaisuista? Tai voitko höllentää tiukasti rajattua diettiäsi ja kokeilla uusia ruoka-aineita ja ruoanlaittotapoja?  Ihmislaji on kehittynyt äärimmäisen sopeutuvaksi ravinnon suhteen. Niinpä myös luonnollinen vaihtelu, monipuolisuus ja joustavuus sekä mielessä että ruokalautasella luovat hyvinvointia.

3.    Olenko todella läsnä omassa kehossani?

Koska kuulut tämän blogin lukijoihin pidät luultavasti jo hyvää huolta kehostasi: Kiinnität huomiota siihen, mitä syöt, liikut säännöllisesti ja pyrit ympäröimään itseäsi hyvää tekevillä asioilla. Mutta kuinka läsnä todella olet omassa itsessäsi?  Kun syöt tai treenaat, keskitytkö siihen, miltä kehossasi tuntuu vai onko fokus sittenkin korvien välissä, nappikuulokkeiden biisissä, tulevissa suunnitelmissa? Tai onko mielesi kenties ottanut tuomarin roolin ja arvostelee ja kommentoi ikävään sävyyn sitä, mitä teet? Miten luulet tämän vaikuttavan kehosi toimintaan, aineenvaihduntaan ja kehon hienoviritteiseen kemialliseen orkesteriin? Puhumattakaan siitä, millaisella syvyydellä koemme omaa elämäämme ja sen ainutkertaisia hetkiä.

4.    Teenkö ruokavalintojani rakkaudesta kehoani ja itseäni kohtaan?

Sisältyykö ruokavalioosi riittävästi R-vitamiinia eli rakkautta? Teetkö ruokavalintojasi rakkaudesta vai pelosta käsin? Onko ravinto, jota otat sisääsi työmaaruokalassa, ravintolassa tai kotikeittiössä, valmistettu aidosti välittäen? Entä miten paljon rakkautta sisältää einesaltaan roiskeläppä tai itse alusta alkaen valmistettu perhepizza? Millainen onkaan suhteesi ruokaan, jos sitä mitataan rakkausmittarilla? Mielen voimaa ei kannata aliarvioida myöskään sen suhteen, millaisia mielikuvia ja tunteita koemme suhteessa nauttimaamme ruoka-annokseen. Jos herkuttelet, tee se ilolla. Jos taas päätät pidättäytyä, arvosta valintaasi. Ruoka on elämän eliksiiriä ja sen jakaminen suuri rakkauden osoitus.

5.    Miten valintani ravitsevat myös ympäristöäni?

Ruokavalinnat ovat vahva arjen vaikuttaja myös laajemmassa mittakaavassa. Onpa näkökulma eettis-moraalinen, filosofinen, ympäristöpoliittinen tai puhtaasti käytännöllinen, ruoka ja hyvinvointi eivät ole pelkästään henkilökohtainen asia. Omalla elämällämme ja valinnoillamme on paljon laajempi vaikutus ympäristöön ja muihin ihmisiin kuin uskoisimmekaan. Niinpä osa ravinnon tuomaa hyvinvointia on se, että voimme elää arvojemme mukaan ja kokea, että sillä mitä olemme ja miten toimimme on merkitystä myös itsemme ulkopuolella.

AppleWithHeart Kuva täältä (Creative Commons)

avatar
2 Kommentteja
0 Vastauksia kommentteihin
0 Seuraajia
 
Reagoiduin kommentti
Kuumin kommentti
2 Comment authors
Outi RinneMinttu Recent comment authors
  Ilmoitukset kommenteista  
uusimmat vanhimmat eniten ääniä
Ilmoita
Minttu
Vieras
Minttu

Tämä on niin kattava kirjoitus ja täyttä asiaa, että sanon vain: WAU!

Outi Rinne
Vieras
Outi Rinne

Minttu, kiitos! Vähän järkälehän tästä tuli 🙂 Olen kuitenkin kyllästynyt yksinkertaistuksiin ja moniin perusteettomiin terveysväittämiin ja iskulauseisiin, kun oikeasti elämä – ja nämä ruokaa liittyvät asiat varsinkin ovat aika monimutkaisia ja monitahoisia.

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10 % alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.