Kevät meni remontin jälkeisessä saamattomuuden tilassa, mutta täällä on alkanut jälleen tapahtua. Niin se taitaa olla, että mitä enemmän on elämässä meneillään niin sitä enemmän saa asioita aikaiseksi. Keittiöön on ilmestynyt viime päivinä pari laatikkoa, eteisen seinät on maalattu, makuuhuone pyöräytetty ympäri, miniterassin rakennus saatu jo hyvälle mallille ja loput saunan lauteet haettu.
Kesäöiden tunneissa on oltava jotain tehohiukkasia, sillä kaikki näistä projekteista on joko aloitettu tai tehty tuona vuorokauden aikana. Luulen, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea tästä Lapin yöttömästä yöstä, joka on omalaatuisuudessaan vertaansa vailla.
Täällä oli ennen remonttia miltei joka paikassa ohutta, valkoiseksi maalattua puupaneelia, joka tuntui todella tunkkaiselta. Oli sääli, että kaunis puun pinta oli peitetty muovisella maalilla. Päätimme jo varhaisessa vaiheessa, että haluamme asuntomme suurimmasta seinäpinnan olevan kelon näköistä raakapuuta, jota ei ole käsitelty pilalle.
Ostimme ison pinon raakalautoja, joista taivutettiin pyöreäkulmainen DIY-puuseinä, joka ulottui aina olohuoneesta, asuntomme keskikäytävään sekä keittiön kulmaukseen. Käsittelimme laudat alkusyksystä puun luonnollista harmaantumista edistävällä rautavitriilillä ja annoimme lautojen olla pihalla siistissä rivissä mahdollisimman myöhään syksylle, jotta harmaantuminen lähtisi käyntiin.
Huomasimme kuitenkin olleemme vähän myöhässä, sillä rautavitriili tarvitsee selkeästi enemmän auringonvaloa aktivoituakseen nopeammin. Etsimme talvella tietoa ulkomaisilta sivuilta puun harmaannuttamisen nopeuttamisesta ja löysimme erittäin hyvän sivuston, jossa kerrottiin vahvan mustan teen nopeuttavan tuota prosessia. DIY-projektia kunnioittaen seinän sävyä on sitten tuunailtu rautavitriiliä aktivoivalla mustalla teellä ja lopputulos on alkanut muistuttaa jo harmaata.
Seinä odottelee vielä uutta sävykerrosta, mutta sillä ei ole mikään kiire — tuo eläväinen pinta on kovasti mieleemme. Olohuoneemme pieneni remontissa 3,5 neliötä, sillä laajensimme kylpyhuonetta sen verran olohuoneeseen päin. Se on ollut yksi parhaista ratkaisuistamme tähän mennessä.
Kulmasta pyöristetyn raakalautaseinän tekeminen oli mielenkiintoista ja kieltämättä välillä hermoja raastavaa. Monet valintamme aiheuttivat remonttimiehissä suurta hilpeyttä ja naureskelua eikä tämä seinä tehnyt poikkeusta asiassa. Tuollainen asenne sai itseni repimään melkein hiukseni päästä tilanteessa, jossa tuntui muutenkin siltä, ettei tämä hullunmylly koskaan lopu. Kummallisesti kuitenkin jokaikinen valmiissa kohteessa vieraillut vanha työmies on kehunut seinän maasta taivaisiin ja ihmetellyt miten sen on saanutkin noin siististi taivutettua.
Jos teillä on tulossa isompia remontteja ja teillä on tietyt visiot niin pitäkää niistä kiinni. Tärkeintä on viihtyä kodissaan itse eikä antaa kenenkään muun vaikuttaa niihin.
Minulla on tästä DIY-seinäprojektista runsaasti valmistusvaiheen kuvia tallella, joten ajattelin tehdä vielä vaihe vaiheelta postauksen, mikäli joku muukin on harkinnut tällaisen tekemistä kotiinsa.
Kuvat otettu kuvauslainassa olleella Sony α7-järjestelmäkameralla.
Vau, ihan mielettömän hieno! Olette kyllä todella kekseliäitä ja taitavia DIY-ihmisiä. Ja rohkeita, sitä ihailen.
Kiitos kovasti 🙂 Tykkäämme molemmat näprätä ja tehdä asioita omannäköisiksemme.
Todella hienoa!!! Kiinnostuin kovasti toteuttamastanne liukuovesta ja varsinkin liukusysteemistä. Mistähän sellaisen voisi löytää? Se muistuttaa vanhojen ulkorakennuksien ovisysteemejä.
Moi Ulla, en tiedä löytääkö tällaisia valmiina mistään, mieheni teki tämän liukuovisysteemin kokonaan itse 🙂 Nuo isot laakerit on tilattu eBaysta ja rautaputkea ostettiin paikallisista pelti- ja rautakaupoista. Oven runko on tehty kertopuusta ja itse levy on 15 mm vaneria. Nuo oven kiinnikkeet mies on hitsannut itse.