Yellowmood

Rumuudessa piilee potentiaalia

17.12.2012, Hannamari Rahkonen

60-luvun tyyli

Moni reissu kirpputoreilla on tänä vuonna osoittautunut turhaksi. Kärry on vaihtunut ensin ostoskoriin ja siitä ollaan siirrytty vain kiertelykierrokseen, sillä mitään sopivaa ei ole löytynyt. Oikeastaan nautin siitä, että saan vain kiertää ostamatta mitään. Minusta on tullut vuosien mittaan kranttu hankkimaan mitään sellaista, joka ei sykähdytä heti — toisaalta olen niitä tyttöjä, että jos jokin kolahtaa, en aikaile sijoittaa siihen. Tämän seikan johdosta väitänkin, että kirpputoreilla sitä ihminen vasta oppiikin itsestään.

Sitä huomaa löytävänsä itsestään sellaista sisäistä hallinnantajua, jota ei muuten ole tiennyt olemassakaan. Kutsutaanko sitä sitten aikuismaiseksi harkitsevaisuudeksi? On vapauttavaa ymmärtää, että vaikka jokin asia olisi halpaa, sitä ei ole pakko kotiuttaa. Ehkä tämä sisäinen hallinnantaju kertonee myös siitä, että vuodet totta tosiaan ovat tuoneet sitä oman tyylin tuntemusta eikä hutihankintoja tule nykyään juuri tehtyä. Ja eikö se oma tyyli ole juuri kaikista paras tyyli, sillä missä muussa sitä voisi olla yhtä aidosti kotonaan?

Juuri kun pääsin kertomasta teille, etten ole tehnyt tänä vuonna juurikaan hyviä kirppislöytöjä, johdatan teidät viime toissamaanantain tapahtumiin. Siellä minä olin kirpputorilla tavararöykkiöiden keskellä imemässä itseeni inspiraatiota ja miettimässä sitä, mitä kaikkea vanhoista koriste-esineistä ja kalusteita voisikaan tuunata kokonaan uusiksi sisustuselementeiksi. Aivan peruskiertelykierros siis, joskin toivoin löytäväni jotain sykähdyttävän keltaista. Jälkimmäinen toive ei tosin täyttynyt tällä kertaa.

Kävelin kolkon betonihallin käytäviä pitkin ja kumartelin ahtailla käytävillä tottuneesti. Ainoa mitä tiesin haahuillessani tuolla käytävillä, oli se että yritin löytää jotain todella rumaa, joka pistäisi silmään. Jotain mikä ei ole yhtään minua, mutta josta voisi tehdä sellaista pienellä tuunauksella. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta juuri sellaisista muiden mielestä rumista jutuista saa minun mielestäni helposti tehtyä itselle jotain persoonallista. Yritän siis kiikaroida jokaisen ruman esineen kohdalla sen potentiaalia. Kaikista ei ole muodonmuutokseen, mutta onneksi poikkeuksia löytyy.

Sanon tämän nyt; kun uuden lampunvarjostimen tarve on suuri ja vastaan kävelee maailman rumin lamppu, viedään meikätyttöä kuin pässiä narussa. Yksi niistä on tämä täysin omaan kotiini epätyypillinen 60-luvun kuparimuovihely-lamppu, josta ehti tippua ensimmäinen muovihely ja sen keskellä ollut nuppineulanpään kokoinen metallipallo irti jo kirpparilla. Oli varmasti näky, kun tämä kääpiö metsästi palloja ja helyjä pöytien alta, mutta ähäkutti, löysinpä ne talteen! Myyjä piti lamppua ilmeisesti yhtä rumana kuin minäkin, sillä se maksoi vain euron. Olisin voinut maksaa siitä vitosen, en tosin jäänyt harmittelemaan neljän euron voittoa. Kun pääsin kassalle, arviolta 70-vuotias mies tuli luokseni ja sanoi hymyilevänä, että “oi, sinä ostit 60-luvun lampun!”. Hellyyttävä oli hän, tuskin koskaan unohdan hymyänsä, sillä hän oli ilmeisen mielissään nähdessään nuoren ihmisen arvostavan hänen oman nuoruutensa kulta-ajan kuparilamppua.

Viime aikoina minulla on moneen otteeseen ihan hävettänyt kävellä kirppiksellä kassalle, sillä olen ostanut niin rumia juttuja. Tuttu myyjä kassalla on ollut kuitenkin hieman lohduksi huikatessaan minulle ostotilanteissa että “Oijoi, mitäs tällä kertaa teet tästä? Varmaan jotain hienoa taas!”. Tämän lampun on tarkoitus kestää meillä aikaa, joten halusin tuunata siitä suhteellisen ajattoman. Kiiltävä kuparipinta sai ylleen uutta väriä ja muutakin muodonmuutosta, josta kuulette ensi kerralla.

Kaunista maanantaita kaikille täältä Pohjoisesta!

0 0 vote
Article Rating
Ilmoitukset kommenteista
Ilmoita
guest
7 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
Katja Kokko
Katja Kokko
7 years sitten

Ihana! Siis aivan ihana! Innolla odotan miten meinaat tämän tuunata! Näyttää kyllä ainakin kuvissa just täydelliseltä noin!

Hannamari Rahkonen
Hannamari Rahkonen
7 years sitten

Katja, tämän viikon aikana selviää! Ehkä mä vaihdan noi kellastuneet johdot ainakin…

piitzi
piitzi
7 years sitten

Ha ha, ja mä katoin et vauuu ompa komia lamppu =D mä olisin heivannu vaan ne krumeluurit roskiin ja antanut olla silleensä =) Mä tein yhdestä sysirumasta lampusta keltaisen mut se ei sit sovikkaan meidän kämppään, harmittaa mut pitää laittaa eteenpäin kun ei ole tilaa säilytellä :/

Hannamari Rahkonen
Hannamari Rahkonen
7 years sitten

piitzi, hyvä ajatus, mutta mä vähän kammoan kaikkea kupari/kulta/messinki-sävymaailman juttuja, joten mun oli pakko antaa sille vähän spray-pullosta 🙂

Unia
Unia
7 years sitten

Hih, meikällä on vähän sama homma kirppiksillä, että siellä kierrellessä etsin aina niitä asioita jotka puhuttelee rumuudellaan. Ainoa ero on siinä, että itse harvoin tuunaan niitä vaan etsin sellaista “tää on niin ruma, että se on jo kiva” -fiilistä. Jotkut asiat on yksinkertaisesti vaan rumia, mutta joissain esineissä se tietty raja ylittyy ja ne on rumuudessaan jotain älyttömän hienoa. 😀

Hannamari Rahkonen
Hannamari Rahkonen
7 years sitten

Unia, niinpä! Mun mielestä rumuus tuo kivaa kontrastia, sellaista kaivattua epätäydellisyyttä ja rajojen rikkomista kotiin.

Jutta Ruonansuu
Jutta Ruonansuu
7 years sitten

Ihana! Potentiaalinen jo tällaisenaan, saapa nähdä miten se sinun hyppysissä jalostuu…

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10 % alennuskoodin heti sähköpostiisi.

Takaisin ylös

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.

Olet poistamassa lahjatuotetta ostoskoristasi. Jos jatkat, se poistetaan pysyvästi.