Lifestyle

Rafla – kaupungin paras lounaspaikka

12.06.2012, Katja Kokko

Rawfoodistille lounaspaikan löytäminen Helsingistä voi olla hieman haasteellista (eikä paikoista ylitarjontaa ole edes Pariisin kokoisessa kaupungissa). Vaikka ruokailutottumuksistaan joustaisikin sen verran, että nauttisi osan ruoastaan kypsennettynä, luomuruokaan tottunut lounastaja törmää helposti toiseenkin haasteeseen – huonolaatuisiin raaka-aineisiin.

Yhdeksi suosikkiravintoloistamme on vakiintunut Uudenmaankadun Rafla, jonka taustalta löytyy Chicling-blogia pitävä ja pian myös esikoiskeittokirjan miehensä kanssa julkaiseva Hanna Gullichsen. 

Raflassa on aina toiminut kaikki. Raaka-aineet ovat laadukkaita ja ruoka yksinkertaista, mutta uskomattoman maukasta. Lounaista ovat jääneet mieleen jo legendaarinen lohi-avokado-salaatti ja viimeksi nauttimamme fenkolikeitto. Tyrnishotti on paras mahdollinen alkudrinkki ennen lounasta eivätkä à la carten kala-annoksetkaan ole pettäneet koskaan mutta rehellisyyden nimissä on mainittava, että jälkiruoat ovat usein olleet turhan kikkailtuja.

Raflan salaattilista on hiljattain uusiutunut ja saimme kutsun sen testaamiseen. Tällä kertaa lounas alkoi tyrnishotin sijaan kuohuvalla, mikä oli mukava piristys perjantain kunniaksi. Salaattilistalta löytyi neljä eri vaihtoehtoa: halloumisalaatti marinoidulla munakoisolla ja kesäkurpitsalla, salaatti varhaiskaalista, tuoreista yrteistä ja bulgurista friteeratulla kanalla ja minttu-jogurttikastikkeella, maalaissalaatti merguez-makkarasta, pekonista, perunasta ja vihreistä pavuista dijon-kastikkeella sekä jo aiemmalta listalta löytynyt lohi-avokado-salaatti.

Kumpikaan meistä ei syö lihaa eikä kanaa ja lohisalaatti oli tullut testatuksi jo useaan otteeseen. Vaihtoehdoksi jäänyt halloumisalaatti ei tuntunut kovin houkuttelevalta, sillä marinoidut vihannekset ovat usein liian etikkaisia. Suolaisella halloumilla höystettynä kombinaatio aiheutti siis lievää skeptisyyttä (tosin se lienee kuitenkin vielä testattava). Kanasalaatti sen sijaan kuulosti todella houkuttelevalta varhaiskaalin, cashewpähkinöiden ja minttu-jogurttikastikkeen kanssa. Päätimmekin kysyä, voisiko kanan vaihtaa loheen ja onnistuihan se. Toivottavasti salaatin tuunaus ei tuota ongelmia jatkossakaan, sillä tämän salaatin voi kirkkaasti julistaa kaupungin parhaaksi salaatiksi –  ja Raflan puolestaan parhaaksi lounaspaikaksi.

Annoksessa sydäntämme lämmitti laadukas salaattipohja, jossa vaalea lehtisalaatti tai mauton jäävuorisalaatti loistivat poissaolollaan. Pohja oli rakennettu tuoreesta pinaatista, punamangoldista ja rucolasta. Mainitsemisen arvoisia olivat myöskin rullalle käärityt kurkkusiivut – ohuina siivuina kurkku on vain paljon miellyttävämpää syödä kuin paloiksi leikattuna. Pääosin vegelinjalla elävän näkökulmasta olisi kuitenkin aivan täydellistä, jos kaikissa salaateissa olisi jo valmiina täysin vegevaihtoehto, jotta ei tarvitsisi erikseen esittää omia toiveitaan.

Salaattiannoksia odotellessamme pöytäämme ilmaantui terveisiä keittiöstä – toast Skagen jokiravuista sekä tillipestosilakoita ja häränfileecarpaccio rucolalla ja wasabikastikkeella. Jälkimmäinen annos aiheutti molemmissa noin kolmen sekunnin shokkireaktion. Lähes kaikkea lihaa (riistaa lukuunottamatta) karttavina tuijotimme hetken toisiamme, mutta otimme annokset kiitollisina vastaan. Olemme ennakkoluulottomia ruoan suhteen eikä kumpikaan meistä kuole lihaan, joskaan sen syömiseen emme koe erityistä tarvettakaan. Toast skagen oli todella maukasta Raflan tyyliin, mutta epäilyttävän näköiset tillipestosilakat osoittautuivat annoksen kunkuiksi. Päätimme hetken epäiltyamme maistaa myös carpacciota ja yllättäen se olikin koostumukseltaan niin ohutta ja suussasulavaa, että molempien suihin katosi useampi siivu. Taatusti herkkua “oikeille” lihansyöjille!

Kiitosta Rafla ansaitsee myös tarjoamastaan voista, niin pilkunviilaamiselta kuin se voi kuulostaakin. Mutta jos on laatutietoinen raaka-aineiden suhteen, ei osaa olla välinpitämätön ykistyiskohtienkaan äärellä. Ja itse asiassa voi ei missään nimessä olekaan mikään pikkuseikka! Niin harvoin kuin leipää tuleekaan syöneeksi – yleensä juuri ravintolassa – on voilla erityisen tärkeä rooli. Sitä levitetään leivälle ja paksusti. Tällöin huonolaatuinen voi tai pahimmassa tapauksessa margariini saa kyllä unohtamaan koko leivänkannikat. Kirnuvoita Raflan voi ei ollut, mutta se sai silti leivät katoamaan.

Elokuussa Raflasta tulee myös Jolien lähiravintola, kun aloitamme reilun korttelin päähän avattavan putiikkimme remontin. Veikkaan, että Raflasta muodostuu Jolien virallinen remppa-lounas-rafla ja after work-mesta.

avatar
2 Kommentteja
0 Vastauksia kommentteihin
0 Seuraajia
 
Reagoiduin kommentti
Kuumin kommentti
2 Comment authors
HosuliHanna Recent comment authors
  Ilmoitukset kommenteista  
uusimmat vanhimmat eniten ääniä
Ilmoita
Hanna
Vieras
Hanna

Kiitos kaunis, olipa hauska lukea tämä. Raflan henkilökunta sekä salissa, että keittiössä oli oikein mielissään saatuaan oheisen palautteen. Ihanaa saada teidät naapureiksi!

Hosuli
Vieras
Hosuli

Kuulostaa herkulta! Rafla on seuraavan Helsingin-reissun listalla. 🙂 Tosin tuo kasvisvaihtoehtojen vähäisyys kyllä harmittaa monen hyvän ravintolan kohdalla. Jos tarkistaa listan netistä etukäteen (kuten minä teen lähes aina), yksi tai kaksi vaihtoehtoa saa helposti jättämään käynnin väliin, vaikka pienillä vaihdoksilla annoksista saisi kasvissyöjälle sopivia. Mutta kun aina ei jaksaisi kysellä, että onnistuukohan vai ei. Listaan voisi vaikka kirjoittaa, että muita kasvisruokia voi tiedustella tarjoilijalta.

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.