Stressin hallinta on viisas tavoite, jonka merkityksen tiedostaa yhä useampi meistä. Aivojen ylikuorma lisää mm. adrenaliinin ja kortisolin tuotantoa, mikä todellisessa vaaratilanteessa on hyvä asia, sillä se auttaa meitä valmistautumaan pakoon tai taistoon. Jos stressihormonit kuitenkin jatkuvasti hyrräävät ylikierroksilla, kortisoli alkaa aiheuttaa ikävää jälkeä hermosoluissa ja kehon immunipuolustuksessa. Lisämunuaisemme väsähtävät, eikä sydänkään tykkää hyvää.
Oman elämän muokkaaminen stressi-vapaaksi vyöhykkeeksi saattaa olla vähän pidempi projekti ja vaatia muutoksia elämän perusasioissa, kuten työssä, asumisessa tai ihmissuhteissa. Kireää meininkiä voi onneksi laskea myös tilapäisesti muutamalla helpolla ja hauskalla niksillä. Samalla vapautuu uutta energiaa seuraavaan askeleeseen kohti stressittömämpää elämää.
Stressin pikaputsarit:
Vapauta leukaperät!
Oletko hampaiden kiristelijä tai öinen salanarskuttaja? Kiinnitä huomio leukapiellisi ja päästä irti turhasta jännityksestä. Anna kielen valahtaa rennoksi suun pohjalle ja huulien avautua hieman raolleen. Tämä lähettää aivoille viestin, että nyt voi adrenaliini- ja kortisolihanat laittaa kiinni ja antaa kehonkin ottaa rennosti. Tällöin myös kehon korjaavat ja uudistavat prosessit voivat käynnistyä.
Henkäise kunnolla ulos
Kiukusta puhisevat tai ahdistuneena huokailevat lähimmäisemme turvautuvat tietämättään vanhaan kehon viisauteen. Rauhoittavassa syvähengityksessä juuri uloshenkäisy on se olennainen osa, sillä samalla aktivoidaan parasympaattista hermostoa mm. hidastamaan sydämen sykettä. Tällaisen ns. restoratiivisen uloshengityksen tulisi olla n. kaksi kertaa pidempi kuin rauhallinen sisäänhengitys. Tuttua ehkä joogasta, vai mitä?
Halaa – vaikka itseäsi
Stressaantuneena mieliala painuu matalalle ja tyytymättömyys myös itseä kohtaan lisääntyy. Tämä puolestaan nostaa verenpainetta, adrenaliini- ja kortisolitasoja ja lisää entisestään ikäviä fiiliksiä. Vastalääke itsesyytöksiin on siekailematon halailu. Jos läheltä ei löydy ketään halaajaa, rutista itse itseäsi kunnolla. Jo tämän on todettu vapauttavan mm. oksitosiinia ja muita rentoutumista ja hyvinvointia lisääviä välittäjäaineita.
Aktivoi aistit
Aivomme pyrkivät toipumaan tiukan fyysisen stressin jälkeen vapauttamalla mm. kipua vaimentavia, mielihyvää ja rentouden tunnetta lisääviä endorfiineja. Sama ilmiö tapahtuu, kun hellimme aistejamme esim. kuuntelemalla lempimusiikkiamme, katselemalla kaunista maisemaa, käymällä lämpimässä suihkussa tai nuuhkimalla miellyttäviä tuoksuja. Eteerisillä öljyillä, kuten sitruksilla ja laventelilla on jo itsessään rauhoittavia ja mieltä kohottavia vaikutuksia.
Liikuttele itseäsi
Tutkimukset aivojen terveyden ja liikunnan välisistä yhteyksistä osoittavat, että jo parin pinuutin sykettä kohottava jumppailu antaa nostetta myös mielialaan. Ravaat sitten portaita hissin sijaa, hyppelet muutaman x-hypyn tai otat pikku spurtin korttelin ympäri, aivoissa vapautuu samoja välittäjäaineita, joiden toimintaan perustuvat myös mielialalääkkeet. Halvempaa, helpompaa ja taatusti luonnollisempaa.
Kädet lämpimiksi
Kun hermostumme tai pelästymme, autonominen hermosto supistaa ääreisverenkiertoa ja keskittyy suurten lihasryhmien aktivointiin eli “taistele tai pakene” -typpiseen tilanteeseen. Niinpä jännittyneisyys tuntuu mm. kylminä varpaina ja sormenpäinä. Kun lämmittelet käsiäsi voit jopa huijata hermostoasi luulemaan, että kaikki on ok, nyt voi rentoutua. Sama efekti on yllättäen jo pelkällä mielikuvalla lämpimistä käsistä! Joten, jos lämmin latte-kuppi, kashmir-huopa tai villatumput eivät ole lähettyvillä, kannattaa laittaa mielikuvitus töihin.
Lisää hyvien hiilareiden määrää lautasella
Kovin karppausbuumi alkaa jo olla laantumaan päin. Ja hyvä niin, sillä mielihyväruokaan perehtyneet ravitsemusasiantuntijat ovat yksimielisiä sen suhteen, että aivomme tarvitsevat hyviä hiilareita tuottaakseen mm. myönteistä mielialaa ylläpitävää serotoniinia. Joten skarppaaja nappaa iltapäivän henkiseen hivutukseen esim. kuivahedelmillä makeutetun myslipatukan, speltti- tai kauramuffinin tai viipaleen pähkinävoilla sipaistua täysjyväleipää. Jos gluteeni on ongelma, tämä kannattaa toteuttaa riisi-, tattari- tai quinoa -pohjaisilla vaihtoehdoilla.
Salli itsellesi pala tummaa suklaata
Suklaan mielihyvävaikutukset ovat varmaankin jo monille tuttuja. Kaakaopavun sisältämien flavonoidien, välittäjäaineiden ja muiden fytokemikaalien lisäksi myös makea maku saa aikaan miellyttävän endorfiiniryöpsäyksen. Ja mikä olisikaan parempi tapa sallia itselleen pala makeaa elämää, kuin aivojen ja sydämen terveyttä suojaava tumma suklaa – mieluiten raakana tai ainakin luomuna. Pari palaa kuitenkin riittää, ettei verensokeri lähde rakettilennolle.
Unohda Low-fat Latte
Joskus on tilanteita, joiden läpi on pakko tsempata itsensä kofeiinin voimalla. Kahvi skarppaa hetkellisesti ajattelua ja huomiokykyä, mutta kuppiinsa kannattaa tällöin lorauttaa luomulaatuista täysmaitoa ja valita kahvikin parhaasta päästä. Täysmaidon rasva ja proteiinit tasaavat kofeiinipiikkiä ja saavat olon tyydyttyneeksi. Bulkkikahvi taas saattaa sisältää epäpuhtauksia, kuten homeitiöitä ja torjunta-ainejäämiä, jotka kuormittavat turhaan herkkää aivokemiaa.
Tee pieni palvelus toiselle
Stressin keskellä tekee herkästi mieli lähteä shoppailukierrokselle ja ostaa itselle jotain pientä kivaa. Tutkimusten mukaan isompi ilo syntyy kuitenkin silloin, kun annamme samalla rahalla lahjan jollekin toiselle tai lahjoitamme hyväntekeväisyyteen. Myös pienempien palvelusten tekeminen toiselle lisää myönteistä mielialaa, joten kannattaa tarttua tilaisuuteen ja ostaa vaikkapa ystävälle kukkia, tarjota työkaverille kahvit tai ulkoiluttaa naapurin koiraa.
Käännä suupielet ylöspäin – vaikka väkisin
Ja viimeisenä, vaan ei vähimpänä: Hymyily helpottaa. Vaikka juuri nyt tuntuisi siltä, ettei ole mitään syytä vääntää naamalle iloista ilmettä, jo pelkkä teeskentely auttaa. Oikein rohkea kokeilee jopa itsekseen nauramista. Ja yllättävää kyllä, mitä useammin jumppaat hymylihaksiasi, sitä useammin alat löytää aitoja syitä pieneen ilonpurkaukseen. Just fake it ’til you make it.
