12 keinoa tapaa lisätä luovuutta arkeen

Eräällä kesäretriitillä vanhempi rouva ilmestyi aamujoogaan aina tyylikkäästi laitettuna. Viikon aikana useimpien ulkomuoto muuttui yhä naturellimmaksi – oltiinhan sentään lomalla – mutta rouvan silmämeikki pysyi huoliteltuna. Jossain vaiheessa tuli kehuttua rouvan viitseliäisyyttä, jolloin tämä naurahti sydämellisesti: Mutta sehän on taidetta! Ja toden totta, tämä lady suhtautui meikkisutiinsa kuin taiteilija maalipensseliin. Kulmiin piirretty viiva antoi hänelle samaa tyydytystä kuin mikä tahansa luova työskentely, vaikka kyse oli niinkin ”arkisesta” ja päivittäin toistuvasta asiasta.

Luovuudesta puhutaan nykyään paljon eri yhteyksissä. Yhä useamman työ edellyttää jonkinlaista luovuutta, vaikkei esiintyvä taitelija olisikaan. Luovutta voi ilmentää monella muullakin tapaa kuin perinteisesti taiteen keinoin. Arjen luovuus auttaa käytännön pulmien ratkomista ja luova työskentely on monille voimavara ja vastapaino elämän velvollisuuksille. Luovuus voi olla myös mielentila ja näkökulma, kuten alun esimerkki osoittaa. Siinä, missä meikkaaminen on monille kiireessä tapahtuva puolipakollinen rutiini, joku voi kokea sen itseilmaisun muotona ja yhtenä päivän kohokohdista.

Osalla meistä luovuus pulppuaa vaivattomasti mutta moni kokee, ettei ole tarpeeksi luova. Luovuuden lähde saattaa myös tyrehtyä. Kaikenlainen luovuus ja kekseliäisyys on kuitenkin olennainen osa onnellisuutta, sillä se kertoo psykologisesta joustavuudesta ja kyvystä päästä kosketuksiin oman sisimpänsä kanssa. Siksi omaa luovuutta kannattaa ruokkia. Tässä muutama vinkki johdattamaan luovuuden lähteille:

1. Älä tyydy odottamaan inspiraatiota.

Moni tuntee vetoa luovan työn tekemiseen mutta kokee, ettei ole ideoita tai inspiraatiota. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joskus pelkkä aloittaminen riittää ja tekeminen sytyttää vähitellen luovuuden kipinän. Jos sinun pitäisi kirjoittaa, unohda kuningasidean odottelu ja ryhdy vuodattamaan ajatuksiasi paperille. Vähitellen sanoista saattaa kehkeytyä tarina, joka tempaakin mukaansa, kunnes olet täydessä flowssa. Huippu-urheilijat eivät odottele inspiraatiota harjoitteluun, vaan tekevät päivittäisen treeninsä, huvitti tai ei. Myös luovuuden ylläpito vaatii usein säännöllistä treeniä.

2. Rajaa vaihtoehtoja.

Jos kyseessä on pikemminkin ideoiden tulva ja valinnan vaikeus, pyri rajaamaan vaihtoehtoja. Kaikkien lankojen seuraaminen hajottaa luovan energian ja lopputuloksena on kauniin kerän sijaan sotkuvyyhti. Jos taustalla on pelko siitä, että jättämällä jotain pois, saattaa menettää jotain olennaista (sillä eihän sitä koskaan tiedä…), voin lohduttaa, että tutkimusten mukaan lopputuloksen kannalta ei ehkä olekaan merkitystä sillä, minkä vaihtoehdon valitsee. Joskus sattumanvaraiset tai epäloogiset tiet vievät perille kaikkein hauskinta reittiä.

3. Keskity ratkaisun sijaan ongelmaan.

Olet luultavasti joskus eksynyt vieraassa kaupungissa? Mikä auttoi sinut perille? Ellet sattunut kysymään neuvoa ja saamaan tarkkaa opastusta, luultavasti keskityit muistelemaan siihen saakka kulkemaasi reittiä sen sijaan, että olisit pakottanut itsesi ajattelemaan pelkkää määränpäätä. Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen: “Jos minulla on tunti aikaa ratkaista tehtävä, käytän siitä 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisun keksimiseen.” Mestariteoksen sijaan kannattaakin keskittyä siihen, miten lähteä liikkeelle ja nauttia tekemisestä. Onnistunut lopputulos tulee bonuksena.

4. Siirrä konttori kahvilaan.

Mikäli työhösi kuuluu luovaa kirjoittamista, ideointia tai vastaavaa toimintaa, siirry läppärin/ muistilehtiön/ luonnoskirjan kanssa kahvilaan. Tutkimusten mukaan kahvilamelu tai muu vastaava n. 70 dBl taustahäly aktivoi abstraktia ajattelua ja tehostaa luovaa toimintaa. Ei ihme, että nykyään yhä useampi luovan työn tekijä on perustanut sivukonttorin espressobaariin. Liian kova meteli kuitenkin häiritsee keskittymistä ja saa ajatukset tukkoon, joten kannattaa testata itselle parhaiten sopiva kuppila.

5. Kokeile fyysistä treeniä.

Usein riittää, että poistuu työpöydän äärestä ja matkalla kahvikoneelle ratkaisu tulee mieleen. Erityisesti aerobinen liikunta laittaa mielenkin kerrokset liikkeelle ja päästää pinnan alla muhivat ideat esiin. Itse kirjoitan useimmat tekstini aamulenkillä, jolloin työpöydän äärellä suoritetaan vain mekaaninen näpyttely. Luovat oivallukset voivat syntyä joko liikkumisen aikana tai sen jälkeisen endorfiinipöllyn seurauksena. Liikunnan ei kuitenkaan tarvitse olla rankkaa, kävely tai pyöräilykin toimivat mainiosti luovuuden juoksumattoina.

6. Kokeile “väärää” kättä.

Luovuusvalmentajien ja taideterapeuttien luottokikka luovuuskauhun kesytykseen on pyytää asiakasta piirtämään/maalaamaan “väärällä” kädellä. Perfektionismi on yllättävän usein luovuuden tulppana, ja kun ottaa ei-dominoivan käden käyttöön, siitä on pakko päästää irti. Konstia voi laajentaa päivittäisiin tehtäviin hampaiden harjaamisesta ruveten. Kun irrottautuu tutuista rutiineista, tekemiseen joutuu keskittymään uudella tavalla – samalla uudet alueet aivoissa aktivoituvat vapauttaen käyttöön myös luovaa kapasiteettia.

7. Aloita lopusta.

Kun on tarkoitus puskea paperille tarina, joskus auttaa, kun aloittaa loppuratkaisusta. Vaikka metodi on tuttu luovan kirjoittamisen työpajoista, olen todennut sen toimivan myös asiakirjoittamisessa artikkelista blogitekstiin. Toinen kikka on antaa ajatusten valua paperille mitään sensuroimatta, vaikkapa viiden minuutin ajan. Siis ihan kaikkien ajatusten esimerkiksi näin: “…ääh en keksi mitään kirjoittamista… tuuletin humisee ärsyttävästi… tekisi mieli syödä jäätelöä… auts, rannetta pakottaa… tämä metodi toimii erityisen hyvin luovassa kirjoittamisessa… sen tais keksiä natalie goldberg.. tyhjä paperin ongelma…”. Tästä tekstimassasta voi jälkikäteen poimia tehtävän kannalta olennaiset asiat ja työstää niitä eteenpäin.

8. Poimi talteen haja-ajatukset.

Mielikuvia ja ideoita putkahtelee mieleen jatkuvasti ja yllättävissäkin paikoissa. Kuinka monta kertaa mieleesi on tullut vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa tärkeä ajatus, jonka päätät painaa muistiin. …Huomataksesi myöhemmin työpöydän ääressä, että avain muistilokeroon on kadonnut. Muistikirja on luovuuden vaalijan luottotyökalu – tai kännykän sanelin. Talteen kannattaa panna pienetkin idikset. Vaikka tuntuisivat sillä hetkellä vähäpätöisiltä, ne saattavat osoittautua myöhemmin kultajyviksi.

9. Raivaa tilaa haaveilulle.

Elämme tiedon valtakautta – ellei kyse ole peräti ylivallasta. Tietoa, mielipiteitä ja linkkejä sataa päällemme eri kanavista. Ihanne on olla tehokas, monitoroida maailmaa, jopa omia elintoimintojamme ja osallistua tiedon virtaan lähes 24/7. Tieto koukuttaa ja siitä on usein vaikeaa kytkeytyä irti, laittaa kännykkä sivuun ja suoda mielelle lepohetki. Juuri sitä aivomme ja mielikuvituksemme kuitenkin tarvitsee: päiväunelmointia ja joutilaisuutta, jolloin luovat ideat saavat tilaa itää. Mihin kohtaan päivästä voisitkaan sisällyttää visiitin haaveiden hautomoon? Saatat yllättyä, mitä näennäisen tyhjä hetki voikaan pitää sisällään.

10. Vaihda tehtävää.

Usein yritämme suorittaa myös luovia tehtäviä – varsinkin jos niihin liittyy aikaraja. Liika yrittäminen on kuitenkin luovalle flowlle pahasta. Vaikka tietty itsekuri ja haasteellisuus on luovankin toiminnan edellytys, liika piiskuruus tukkii ajatukset ja saa stressitason punaiselle. Tällaisessa tilanteessa on hyvä ottaa hatkat ja tehdä jotain ihan muuta – miellään älytöntä, kuten mennä vaahtokylpyyn tai leipoa suklaakakku. Toimisto-olosuhteissa kännykkäpeli tai erä pasianssia tarjoaa samat edut (ja vähemmän kulmien kohottelua). Aivot saavat muuta tekemistä ja breikin jälkeen tehtävän ääreen palaa virkistyneenä ja todennäköisesti muutaman idean rikkaampana.

11. Meditoi.

Vanha kunnon meditointi on tuhansien vuosien saatossa testattu keino kasvattaa myös mielen luovaa kapasiteettia. Se saa ajatusten aaltoilun rauhoittumaan ja mielen kirkastuessa on helpompi kurkistaa myös omaan sisimpään ja luovuuden syville lähteille. Meditointi saa meidät tutkitusti olemaan myös tietoisemmin läsnä nykyhetkessä, jolloin emme rynnistä uusien vaikutteiden ja kiinnostavien juttujen ohi. 

12. Naura!

Nauraminen ääneen aktivoi aivoalueita, jotka ovat yhteydessä myös luovuuteen. Puhumattakaan nauramisen mieltä kohottavasta ja hyvää tekevästä vaikutuksesta. Haali elämääsi asioita, jotka saavat sinut hihittämään. Ja jos sellaisia ei olisi näköpiirissä: “Fake it until you make it”. Pelkkä nauramisen fyysinen akti riittää stimuloimaan mielihyvää ja kytkee myönteiselle, luovuutta ruokkivalle vaihteelle.

Kuvat:

iStockphoto.com ja Outi Rinne