Toimitus

Itsensä hemmottelun tärkeydestä

17.03.2015, Outi Rinne

Isoäidin aikaan emäntä odotteli sivussa talonväen syödessä ja kävi viimeisenä saunassa, jos muilta töiltään ennätti. Puhumattakaan omien toiveiden ja suunnitelmien uhraamisesta avioliiton ja perheen eteen. Oli itsestään selvää, että varsinkin naisten tuli keskittää huomionsa läheisten hyvinvointiin. Tästä on onneksi tultu pitkä harppaus eteenpäin. Vai onko?

Nykyään on sallittua, jopa suositeltavaa hemmotella itseään. Hyvinvointimessutkin kulkevat nimellä I love me. Vaikka itsensä rakastamisen tärkeydestä puhutaan paljon, kuinka moni edelleen toteuttaa alitajuisesti äitiensä ja isoäitiensä uskomuksia siitä, että omien tarpeiden tyydyttäminen on itsekästä tai kevytmielistä turhuutta? Toisaalta media välittää kuvia ihannevartalosta, -terveydestä tai -onnellisuudesta. Niiden piilotajuinen viesti on, että itseä voi rakastaa vain täydellisenä. Arvostus ansaitaan salimuokkauksella, ruokavaliolla tai henkisillä harjoituksilla. – Siis jälleen kovalla työllä.

kupla3

Tunnustan itsekin, että nautin spa-visiiteistä, mutta samalla kuulen omatunnon hiljaisen kysymyksen: Olisiko tämäkin aika ja raha pitänyt käyttää ”tehokkaammin” tai säästää yhteisiin menoihin? Työssäni hyvinvointivalmentajana huomaan kerta toisensa jälkeen, kuinka asiakkaani lykkäävät tapaamisia elämän käydessä tiukaksi – juuri silloin, kun tarve hengähdyshetkelle olisi suurin. Sen sijaan kuskataan lapsia harrastuksiin tai suostutaan ottamaan ylitöitä kotiin.

Ken itsensä alentaa, se ylennetään – vai miten se nyt meni?

Taustalla häilyy uskomus siitä, että uhrautuminen ylentää ja omista tarpeista luopuminen on jaloa. Todellisuudessa aito toisista välittäminen on kuitenkin mahdollista vasta, kun pidämme itsestämme huolta. Jos siirrämme jatkuvasti itsemme sivuun ja unohdamme omat tarpeemme, se heijastuu ihmissuhteisiimme. Kateus ja katkeruus ovat inhimillisiä seurauksia vaille jäämisestä. Kielteisinä tunteina sysäämme ne pois mielestä, mutta alitajuisesti ne saavat meidät reagoimaan toisten saavutuksiin ja menestykseen ristiriitaisesti. Jos kiellämme jonkin puolen itsestämme, projisoimme sen tahtomattamme toisiin. Tietyt piirteet puolisossa, lapsissa, ystävissä ja muissa läheisissä alkavat ärsyttää. Toisen onni herättää itsessä tyytymättömyyttä. Tulee vaikeaksi ammentaa muille rakkautta, jos oma astia on tyhjä.

On totta, että tehdessämme palveluksia muille, saamme heidät pitämään itsestämme. Eikö siis riitä, että rakkautta, hellyyttä ja hoivaa koetaan läheisten taholta? Mutta entä sitten, kun tilanne muuttuu? Kumppani jättää tai elämä heittää muuten erilleen. Mitä tapahtuu itsearvostukselle, jos se pohjautuu pelkästään muiden osoittaman rakkauden varaan?

Mitä itsensä rakastaminen sitten on käytännössä?

Useimmille meistä on vuosien myötä kasautunut uskomuksia, jotka estävät meitä näkemästä itseämme täydellisinä ja rakastettavina. Tätä voi testata vaikkapa katsomalla kylpyhuoneen peilistä itseään suoraan silmiin. Pystytkö sanomaan itsellesi ”Rakastan sinua (Oma nimi)!” ilman, että tunnet olosi vaivaantuneeksi ja uskot joka sanaa?

Vaikka omia ajatuksia ja tunteita voi muuttaa lukemalla ja pohtimalla, useimmat meistä oppivat parhaiten käytännön kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että alamme tehdä asioita, joista nautimme, jotka ovat itsellemme tärkeitä ja jotka saavat meidät aidosti voimaan hyvin. ENSIMMÄINEN ASKEL on luonnollisesti laittaa ylös, mitä nämä asiat ovat. Konkreettisesti joko kirjoittamalla, kuvin tai vaikkapa sanelemalla muistiin. Konkretia muokkaa mieltämme tehokkaammin kuin ohikiitävät ajatukset. Siksi merkitsemisen vaiva kannattaa. Joskus omiin todellisiin tarpeisiin tutustuminen edellyttää erityistä omien ajatusten kuuntelemista. Tässä tulee avuksi meditaatio, läsnäoloharjoitukset tai mikä tahansa hiljainen itsensä kanssa vietetty hetki.

Notes

TOINEN ASKEL on varata säännöllinen aika itsensä hemmottelun toteuttamiselle. Jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain kalenterista tulisi löytyä ainakin tunti Omaa Aikaa, joka on yhtä tärkeä – ellei tärkeämpi kuin johtoryhmän kokous. Se on tapaaminen oman ylimmän pomosi eli Sinun itsesi kanssa, eikä näistä palavereista voi kieltäytyä.

Oma Aika tulee käyttää siihen, mikä on sinulle juuri nyt tarpeellisinta. On se sitten käynti kosmetologilla tai hieronnassa; kehoa huoltavaa liikkumista, tai rauhallinen kävely merenrannalla; uhkea vihersmoothie tai herkkuhetki lempikahvilassa; käynti elokuvissa tai uppoutuminen hyvään kirjaan kesken iltapäivän.

SONY DSC

Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta käytännössä osoittautuu yllättävän haastavaksi pitää kiinni säännöllisestä rytmistä ja keskittyä täysin vain itseensä ilman, että mielessä ainakin käväisee kiusaus käyttää aika ”hyödyllisemmin”. KOLMAS ASKEL onkin jatkaa rutiinia säännöllisesti riittävän pitkään, kunnes on aika arvioida, mitä hyvää itsellesi voit tehdä seuraavaksi. Viimeistään tässä vaiheessa tulisi varata jokaiseen päivään hetki omalle hyvinvoinnille.

Ei niinkään ole väliä, mistä päästä itsesi hemmottelun aloitat. Joillakin tie aitoon itsearvostukseen alkaa kehon huollosta, joillakin mindfulness-harjoituksista, kolmannella kodin sisustuksesta tai muusta luovasta toiminnasta. Hyvinvoinnin perusta on itsestään huolehtiminen kaikilla tasoilla. Ja pian huomaat, että omien tarpeiden tyydyttäminen ei ole itsekkyyttä, vaan voimavara, josta riittää jakamista muillekin.


Kukka

Tekstin avainsanat: Arjen hyvinvointi, Hyvinvointi, Keho ja mieli, Mieli

avatar
2 Kommentteja
0 Vastauksia kommentteihin
0 Seuraajia
 
Reagoiduin kommentti
Kuumin kommentti
2 Comment authors
Outi RinneKaarina Recent comment authors
  Ilmoitukset kommenteista  
uusimmat vanhimmat eniten ääniä
Ilmoita
Kaarina
Vieras
Kaarina

Hyvä kirjoitus Outi! Tunnustan näin julkisesti, etten osaa rakastaa itseäni, vaikka omien oppieni mukaan se on avain toisen rakastamiseen. Tunnustan myös, että minua on ärsyttänyt jutut itsensä hemmottelusta ja olen joskus ajatellut, että se on ehkä pois vaikka lasten kanssa vietetystä ajasta. Tiedät minkä ajan kasvatuksen tai kasvattiamattomuuden tuote olen. Sait kuitenkin minut muuttamaan käsityksiäni, vaikka olen tähän asti ollut sitä mieltä, että itsestä täytyy pitää huolta, jotta voi antaa toiselle enemmän. Hemmottelua kyllä vieläkin vähän kakistelen…

Outi Rinne
Vieras
Outi Rinne

Kiitos Kaarina! Luulenpa, että meistä moni muukin tietää tämän asian teoriassa, mutta käytäntö on toinen juttu. Itse myös ajattelen hemmottelua laajasti. Sitä voivat olla kaikki asiat, jotka saavat aidosti iloiseksi ja parhaassa tapauksessa eivät maksa mitään 🙂 Mukavaa, että kirjoitukseni tarjosi ajattelemisen aihetta!

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.