Flourish

Miksi myönteiset affirmaatiot eivät toimi?

12.05.2014, Outi Rinne

 

Sateisena maanantaiaamuna kaivaudun esiin peittojen alta. Väsyttää ja havaitsen matalapainetta muuallakin kuin ikkunan takana. Katson kylppärin peiliin liimattua voimalausetta: “Hei Kaunis!” – Vilkaisu peiliin kertoo toista kieltä. Hampaita pestessä toistelen toisen lappusen sanomaa: “Tästä tulee paras päivä ikinä!” Yläkerran rappusissa kompuroin ja pamautan varpaani makeasti porraspieleen. – Prrkle! Kokoan itseni keittiössä ja lausahdan ääneen jääkaapin ovesta löytyvää ilosanomaa: “Rakastan itseäni!” “Onnistun kaikessa, mitä teen!”  “Kaikki on hyvin!”  Siitä huolimatta kahvi on lopussa, kaadan myslipussin pitkin pöytää, kissa tekee protestiläjän matolle ja myöhästyn junasta. Juostessani aamupalaveriin, tunnen kuinka syöksyn vastustamattomalla voimalla kielteisten ajatusten pyörteeseen, eikä yksikään voimalauseistani tarjoa minulle pelastusrengasta.

I am succesful in

 

Itseapuoppaat, myönteisen ajattelun gurut ja erilaiset onnistumisopukset tarjoavat loputtoman määrän voimalauseita, myönteisiä affirmaatioita, joiden avulla pyritään muokkaamaan omia ajatuksia ja uskomuksia myönteiseen suuntaan ja viime kädessä saavuttamaan erilaisia onnelliseksi tekeviä asioita. Luemme ja kuulemme tarinoita siitä, kuinka myönteiset affirmaatiot ovat ihmeellisellä tavalla muuttaneet ihmisten elämän ja auttaneet heitä saavuttamaan terveyttä, vaurautta, rakkautta ja muuta menestystä. Itsekin hyödynnän voimalauseita, varsinkin tiukan paikan tullen, kun on jokin tärkeä haaste voitettavana. Haluan uskoa, että niistä on ollut apua tietyissä tilanteissa, mutta toisaalta minulla on myös kokemuksia, kuinka myönteisistä matroista huolimatta kaikki tuntuu menevän pieleen.

Toimivatko affirmaatiot siis todella ja jos toimivat, miksi niiden voima ei aina riitä?

 

I fill my mind

Affirmaatiot tutkimustiedon valossa

Positiivisia voimalauseita ja ajatusten muokkaamista on tutkittu myös tieteellisesti, lähinnä niiden vaikutusta mielialaan. Tulokset ovat melko yksituumaisesti osoittaneet, että affirmaatioiden vaikutus voi olla jopa päinvastainen! Erityisesti jos kyseessä on kroonisempi itsetunnon mataluus, self help -kirjasta opeteltu myönteinen lausahdus saattaa jopa pahentaa ketutusta. Sen sijaan lähempänä omaa tunnetilaa olevien väittämien vaikutus saattaa kieleteisyydestään – tai realistisuudestaan – huolimatta olla myönteinen. Kun olo on surkea, päälle liimattu happy face ei siis auta.

Sadness kopio2

Myönteisten affirmaatioiden vaikutusta ei kuitenkaan täysin tyrmätä psykologiatieteenkään piirissä, vaan niiden on havaittu olevan hyödyllisiä silloin, kun lisänä hyödynnetään muitakin myönteisyyttä lisääviä tekniikoita. Näitä ovat esim. valmennuksen, NLP:n tai mindfulnessin keinot. Lisäksi, jos lähtötilanne on jo valmiiksi myönteinen, kuten hyvän itsetunnon omaavilla tai silloin, kun tunteet eivät ole täysin pohjalukemissa, affirmaatioista on todettu olevan jonkin verran hyötyä.

 

Realismista optimismiin

Myös self-help -puolella tunnistetaan massatuotettujen, yhden koon affirmaatioiden ongelma. Jo uraa uurtavassa manifestointikirjassa Pyydä niin saat (Ask and it is Given, Esther & Jerry Hicks, 2004) todetaan, että mikäli oma tunnetila värähtelee kovin matalilla kierroksilla, on turha pyrkiä muuttamaan sitä täysin eri taajudella olevin keinoin. Kuten esimerkiksi yltiöpositiivisilla väittämillä. Emotionaalisen tilan ja intention välillä vallitsee yksinkertaisesti liian suuri ero.

Ottamatta kantaa siihen, miten Hicksien teos latautuu “huuhaa-faktorilla”, kirjassa esitetään mielestäni varsin käytännöllinen 22 tunnetilan skaala epätoivosta turhautumisen kautta rakkauteen ja kiitollisuuteen. Tämä  jatkumo voi toimia ohjenuorana omien tunteiden havainnoinnissa ja niihin mätsäävien keinojen valinnassa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa joku on saanut sinut syystä tai toisesta tuntemaan itsesi täysin arvottomaksi, raivostuminen ja vihaiset ajatukset helpottavat oloa itse asiassa paremmin, kuin mekaaninen hokema, että kaikki on hyvin. Seuraava askel on tiedostaa kunnon itku-potku-raivarin aikaansaama tunne, joka voi olla vaikkapa kyllästyminen ja toiminnan tarve. Tämän toteuttaminen muuttaa jälleen tunnetilaa ja näin edetään pienin askelin kohti yhä myönteisempää oloa ja sitä tukevia ajatuksia.

sadness2

Myös Karen Salmansohn ehdottaa positiivisten affirmaatioiden sijaan lähestymistapaa, jota kutsuu “Vastalääke ajatuksiksi” (The Antidote Thoughts).  Siinä otetaan niskalenkki kielteisistä tunteista keskittymällä realistisiin, omakohtaisiin ja näin ollen uskottaviin tosiasioihin, joiden avulla voi vahvistaa tunnetta siitä, että on onnellinen, rakastettu ja menestyvä. Salmansohn tarjoilee harjoituksen, jossa omia ajatuksia kirjoitetaan listaksi aloittaen mielessä pyörivästä kielteisestä ajatuksesta/uskomuksesta. Sille esitetään loogisia vasta-argumentteja esimerkiksi tähän tapaan:

“Pelkään, että mokaan esitykseni tämän päivän tärkeässä palaverissa, koska sössin asiat vastaavassa tilanteessa vuonna kilpi ja miekka.” (= kielteinen ajatus )

“Nämä yheistyökumppanit ovat aina innostuneet ajatuksistani, joten on todennäköistä, että he ovat kiinnostuneita myös tänään, mikä auttaa minua esittämään asiani vakuuttavasti.” (= vasta-ajatus)

“Olen valmistautunut huolellisesti ja osaan asiani vaikka silmät kiinni, joten pieni jännitys ei haittaa.”

“Nukuin yöni hyvin ja minulla on aikaa kerrata asiat vielä junassa matkalla tapaamiseen. Tämä varmistaa sen, että esitykseni on menestys.”

Näin aikaansaatu lista luetaan läpi muutamia kertoja, kunnes mielialassa tuntuu myönteinen muutos.

Hokemisesta huolettomuuteen

Affirmaatiot, samoi kuin perinteinen kognitiivinen psykoterapia ja moni mielen hallinan teorioista ponnistaa käsityksestä, että muuttamalla ajatuksiasi voit muuttaa elämäsi. Ajatellaan, että mieli on kuin lihas, jota jumppaamalla myös ajatusten ja sitä kautta tunteiden säätely muuttuu aina vain tehokkaammaksi. Hankaluutena tässä on suorittamisen sivumaku sekä sisäänrakennettu epäonnistumisen mahdollisuus: “Jos en jaksa suorittaa päivittäisiä affirmaatioitani tai treenata ajatuksiani myönteiselle raiteelle, olen laiska ja saamaton. Ei ihme, etteivät voimalauseet kohdallani toimi!”  Vaarana ovat siis riittämättömyyden tunteet ja kielteisten fiilisten vahvistuminen.

Vaihtoehdon tarjoaa mindfulness, jossa ajatusten manipuloinnin ja muun mentaalisen vatkaamisen sijaan keskitytään kielteisten ajatusten hyväksymiseen. Lähtökohtana on se, että kielteisiä ajatuksia ja tunnetiloja on meillä jokaisella läpi elämän. Olennaista kuitenkin on se, minkä painoarvon niille annamme. Sen sijaan, että pyrimme kieltämään tai aktiivisesti haastamaan, mindfulness ehdottaa suhtautumista ikäviin ajatuksiin/tunteisiin kuin virran mukana kelluviin lehtiin. Niitä tulee ja menee, eikä välttämättä ole tarpeen analysoida miksi tai mistä puusta mikäkin on pudonnut. Ja sen sijaan, että yritämme haravoida yksittäisiä lehtiä, kannattaa keskittyä siihen, että kuljemme virran mukana kohti omia korkeampia päämääriämme ihmisenä ja universumin merkityksellisenä osasena.

happiness

Kuvat: Affirmaatiot Outi Rinne, valokuvat MorgueFile.com, ensimmäisen valokuvan manipulaatio: Outi Rinne

Tekstin avainsanat: Mieli, Mindfulness, Myönteisyys, Onnellisuus

avatar
  Ilmoitukset kommenteista  
Ilmoita

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.