Flourish

Loma Sisiliassa, osa I: Taorminan tärpit

31/07/2014, Outi Rinne

IMG_8098

Sisilian matkalaisille Taormina ja läheinen Giardini-Naxos ovat luultavasti jo tuttuja, sillä sinne suuntautuvat monen matkanjärjestäjän lomalennot. Oma valintani perustui äkkilähtöperiaatteeseen, tärkeimpänä kriteerinä Italia. Jäljellä olevista kohteista Sisilia vaikutti kiinnostavimmalta. Yritin plärätä kiihkeästi kohdekuvauksia ja netistä löytyi kyllä useita matkakertomuksiakin mutta niiden kautta sai luonnollisesti vain osittaisen kuvan. Niinpä päätin lähteä liikkeelle mieli ja aistit avoinna. Ehkä juuri siksi reissu oli enemmän kuin onnistunut, sillä kaikki oli voittopuolisesti vain ihanaa. Päätin kuitenkin koota tähän muutaman faktan, hoksun ja fiiliksen, joista olisin itse ollut iloinen jo matkaa valmistellessani. Koska niitä kertyi useampi sivu, päätin jakaa juttusarjan kahteen osaan. Eli:

Taorminan tärpit autottomalle seikkailijalle

Äkkilähdöistä edullisimman tarjosi Aurinkomatkat, joka tekee matkoja useisiin kohteisiin manner-Italiassa ja saarilla. Matkaseurana ollut 13-v sai vielä “lapsialennuksen” ja äkkilähtökin pienensi reissun hintaa. Lento tapahtui Finnairilla ja hintaan kuului ateria koneessa, mikä on nykyään harvinaisuus lomalennoilla. Itse en lentokoneruoasta piittaa, mutta lasten kanssa reissatessa lämmin ateria helpottaa elämää. Juomat, vesi mukaan lukien, olivat kuitenkin maksullisia.

collage3
Etna

Etna kohoaa heti Catanian lentokentän kyljessä ja tuprutteli koko viikon. Iltaisin saimme ihailla pimeässä hehkuvia laavavirtoja ja tulta ja tulikiveäkin vuori syöksi uumenistaan. Purkaustoiminta oli käynnissä juuri sillä puolella vuorta, jossa kohteemme sijaitsi, mutta oli kuulemma aivan normaalia aktiviteettia.

Poimimme yhden järjestetyn retken matkatoimiston runsaasta valikoimasta, Etnalle n. 2 km:n korkeuteen: Bussilla halki pikkukylien ja ylös rinteeseen, jossa purkauduimme muiden bussilastillisten tavoin sivukraatereiden sekaan. Huipulle olisi päässyt hiihtohissillä, mutta tyydyimme käppäilemään laavahiekan peittämillä pikkunyppylöillä. Fiilikseen pääsi näinkin mutta parasta antia oli sittenkin kohdeoppaamme Lea, joka bussimatkan aikana kertoi laveasti sekä Etnan että lähialueiden historiasta, geologiasta, luonnosta, kulttuurista – keittiötaidetta unohtamatta. Puheesta välittyi todellinen kiinnostus ja syvällinen perehtyneisyys paikalliseen elämänmenoon ja into omaan työhön. Mahtavaa!

Paluumatkalle oli ohjelmoitu “pakollinen” turistipysähdys hunajamyymälään Zafferano Etnean kylässä. Tämäkin osoittautui ennakoimaani hauskemmaksi, sillä saimme tutustua hunajan valmistuksen eri vaiheisiin ja maistella mehiläistuotteita siitepölystä royal gellyyn. Maisteltavana oli myös muita paikallisia herkkuja, kuten oliiviöljyjä, oliiveja ja erilaisia antipastoja sekä viinejä ja liköörejä. Paikalliset kaprikset olivat erinomaisia, samoin oliivit. Viini ei aamupuolella päivää oikein maistunut, mutta Etnan rinteillä sijaitsee monia viinitiloja, joten alueelle kannattaa tulla kunnolliselle tasting-retkelle ihan erikseen. Myös Zafferanon (suom. sahrami) kylä vaikutti koluamisen arvoiselta, mutta siihen ei bussiretki enää taipunut. Ensi kerralla sitten omalla autolla…

Mutta sitten se hunaja: Sulaa kultaa purkitettuna erilaisin maku- ja värivivahtein. Hunajan ominaisuudethan riippuvat mehiläisten keräämästä medestä, ja valitettavan harvoin pääsemme kotimaisen hunajan kohdalla maistelemaan eri kukkien hienostuneita makuvivahteita. Vienon aromaattinen sitruunankukkahunaja oli oma suosikkini ja mukaan tarttui myös karamellinen Sulla- aka French honeysuckle- aka Punanätkin-hunaja (voi näitä suomenkielisiä nimiä..!).

Taormina Mare

Tukikohtamme, Hotelli Villa Bianca sijaitsi Taormina Maressa. Hotellin valinta oli helppoa, sillä muita vaihtoehtoja ei ollut jäljellä. Jälkikäteen luin hieman hiukset pystyssä negatiivisia arvioita Tripadvisorista. Omat kokemuksemme hotellista osoittautuivat kuitenkin päinvastaisiksi. Esimerkiksi parjattu aamiainen oli mielestäni ihan perussettiä. Ja monipuolinen suhteutettuna siihen, mitä italialaiset itse nauttivat aamiaiseksi = kahvia. Tuoreita hedelmiäkin löytyi, ei tosin kaikkina aamuina. Kaameaa automaattimehua kannattaa kuitenkin välttää mutta (pussi-) tee oli luomua. Capuccinot säästi baarissa nautittavaksi.

Hotellissa on huoneita eri rakennuksissa ja jos kaipaat omaa rauhaa, kannattaa yrittää huonetta ylemmistä osista. Kadunvierushuoneet ovat tyylikkäitä ja niistä avautuu ihastuttava näköala, mutta alla jyräävä Via Nazionale on meluisa ja raskaasti liikennöity katu. Niinpä ensimmäisen yön jälkeen marssin pussit silmillä respaan, jossa ystävällinen Giuseppe (se komeampi silmälasipäinen heppu) järjesti meille rauhallisemman huoneen mäen päältä. Loistava sijainti, ylin kerros, näkymät Messinan lahdelle ja manner-Italian puolelle Calabriaan, rauhallinen parveke, jossa oli mukavaa mutustella iltaisin tulisesti maustettuja oliiveja, karamellilta maistuvia kirsikkatomaattea ja taivaallista mozzarella di bufalaa. Ja kaikki tämä ziljoonan porrasaskelman päässä… Mutta sehän ei meitä haitannut. Aamulenkki tuli kätevästi suoritettua jo matkalla aamiaiselle ja takaisin.

Taromina Mare tarkoitaa käytännössä Mazzarron lahtea ja Isola Bellan rantaa. Kuvankauniita alueita, jotka on kuitenkin päällystetty huolellisesti hotellien ja ravintoloiden maksullisilla rantatuoleilla. Maksutonta biitsiä oli vain pienet suikaleet molemmissa päissä. Suomalainen vapaiden rantojen asukki suuntasikin paikalle heti aamutuimaan, jolloin sai vielä vallattua itselleen pyyhkeenpaikan. Myöhemmin päivällä olo alkoi olla jo kuin sardiinipurkissa. Suosittelen silti, erityisesti jos snorklailu kiinnostaa. Kirkas vesi ja kiinnostavat kivimuodostelmat tarjosivat runsaasti vedenalaista silmänruokaa. Itseäni ihastuttivat värikkäät kalat. Lapsi sukelteli simpukankuoria ja väijyi merisiilejä. Polttavia meduusoja emme onneksi kohdanneet koko matkan aikana.

collage1Tukikohtamme Taormina Maressa oli rauhallinen, mutta joka paikkaan sai kavuta portaita.

Biitsielämä ei kuitenkaan ollut tämän matkan päätarkoitus, vaan pikemminkin kärsimme pahemman laatuisesta menojalan vipatuksesta. Sen suhteen hotellin paikka ei ollut optimaalisin, sillä sekä itse Taorminaan että bussi- ja juna-asemalle, josta aukesi pääsy muualle Sisiliaan, oli mentävä jollain vehkeellä – tai käveltävä vähintään pari kilometriä. Nopein ja näppärin tapa harpata ylös Taorminaan (ja bussiasemalle) oli köysirata eli funivia, joka löytyi heti hotellimme vieressä. Vaunut kuljettivat mäen yli kaupunkiin kolmessa minuutissa. Yhdensuuntainen lippu oli kuitenkin sen verran tyyris (3 €), että valitsimme useimmiten jalkapatikan porrasreittiä pitkin (pari kilometriä). Myös bussilla olisi päässyt, mutta vain n. kerran tunnissa. Giardini-Naxoksen puolella sijaitseva rautatieasema oli mahdollista saavuttaa niin ikään kävellen (n. 3 km), jos harvakseltaan liikennöivä paikallisbussi ei sattunut osumaan kohdalle. Matkojen hikisyyttä kompensoivat huikeat maisema. Tosin sää ei ollut erityisen kuuma, varsinkaan jos vertaa moniin muihin Välimeren kohteisiin tähän aikaan vuodesta ja lämpöä tasasi merellinen tuuli.

Kaiken kaikkiaan Taormina Mare on mukavan rauhallinen tukikohta, johon oli kulkemiseen liittyvistä kommervenkeistä huolimatta tyytyväinen. Kaikkein lämpimimmin voin suositella sitä erityisesti autoilevalle reissaajalle. Ellei sitten snorklaus ja rantaelämä tai partsilla/ allasalueella löhöily sattuisi olemaan juttusi.

collage6
Taormina

Itse Taormina on postikortin kaunis mutta tähän aikaan vuodesta erittäin turistinen. Lempipaikkani löytyi kaupunginpuutarhasta, hieman sivusta pääkadulta (Via Bagnoli Croce). Puiden katveessa oli kiva istuskella kirjaan uppoutuneena. Muitakin pikkunähtävyyksiä kaupungista löytyy, mutta kiinnostavinta oli kuitenkin vain velloa muiden mukana Corso Umbertoa (pääkatu) pitkin, varsinkin passeggio-aikaan illalla. Porta Catanian toisella puolella avautuvalta näköalatasanteelta ihailimme yövalaistukseen syttynyttä Etnaa. Ravintolatarjontaa Taorminasta löytyy ja monet meistä “alakerrassa” asuvista suuntasivatkin sinne illalliselle. Paikkojen hinta ja taso eivät kuitenkaan aina kohdanneet. Niinpä me haimme ruokaelämykset useammin muualta kuin Taorminasta. Niistä ja muista itäisen Sisilian kohteista lisää juttusarjan seuraavassa osassa.


 

Tekstin avainsanat: Kesä, Loma, Matkalla, Matkavinkit

avatar
  Ilmoitukset kommenteista  
Ilmoita

Tilaa Jolien uutiskirje

Saat 10%-alennuskoodin heti sähköpostiisi!

Back to top

Sivustomme käyttää evästeitä tai vastaavaa teknologiaa erilaisten toimintojen toteuttamiseen, asiakkaan tunnistamiseen, personointiin sekä analytiikkaan ja markkinoinnin kohdentamiseen. Voit lukea tarkemmin evästekäytännöstämme Tietosuojaselosteestamme. Jatkamalla sivustomme käyttöä, hyväksyt evästeiden käytön.