Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi ja pohjoisella pallonpuoliskolla keskitalvi. Sana “tammi” on tarkoittanut hämäläismurteissa sydäntä ja ydintä, toisaalta myös napaa ja akselia.

Naistenmedioissa puolestaan tammikuu tunnetaan toiselta nimeltään detox-kuuna, uudenvuodenlupausten pitämiskuuna, tsemppauskuuna ja pahojen tapojen lopettamiskuuna – kuuna, jolloin on oivallinen aika muuttua paremmaksi, aikaansaavammaksi ja terveellisempiä elämäntapoja toteuttavaksi upeaksi naiseksi. Koska emme ihan täysin tällaisenaan allekirjoita tätä linjausta, päätimme lanseerata detox-tammikuun rinnalle uuden teeman, lempeystammikuun. Tässä juttusarjassa tullaan siis pohtimaan kaikkia edellä mainittuja asioita, joskin hiukan vaihtoehtoisista näkökulmista. Meistä tuntuu, että maailma tarvitsee enemmän lempeyttä ja sitä kautta syntyviä oivalluksia kuin uusia detox-reseptejä ja tiukkaa itsekuria.

Vuodenvaihde ei turhaan ole aika, jolloin ilmassa leijailee paljon muutosenergiaa. Kun vuosi vaihtuu, nousee inhimillinen halu uudenlaiseen, entistä parempaan elämään. Mahdollisuus tavalla tai toisella ihanammasta tulevaisuudesta tuntuu olevan käden ulottuvilla. Vuodenvaihde on kiistatta hedelmällinen hetki, jolloin tuntuu luontevalta tehdä analyysi menneestä vuodesta ja kysyä itseltään, että miltä nyt tuntuu? Samalla, kun tulee pohtineeksi sitä, mikä menneessä vuodessa oli hyvää ja mikä huonoa, tulee tehneeksi uusia valintoja. Viime vuonna tein liikaa töitä tarkoittaa, että ensi vuonna haluaisin tehdä vähemmän töitä. Viime vuonna kaikki uudet harrastukset hiipuivat ennen kesää saattaa tarkoittaa, että tänä vuonna haluaisin löytää sen oman juttuni. Muutos voi kohdistua myös johonkin abstraktimpaan, kuin perinteisiin uudenvuodenlupauskohteisiin. Se voi olla ruokavalion tai harrastusten sijaan päätös henkisestä suunnanmuutoksesta, kuten tänä vuonna haluan olla rohkeampi tai tänä vuonna haluan oppia ajattelemaan positiivisemmin. Kun tietää, mitä haluaa, puuttuu enää suunnitelman toteutus.

Päätöksen, ja myöhemmin myös muutoksen toteuttamista vaikeuttaa ympärillä oleva muutoshössötys. Jotta pystyy erottamaan omat toiveensa niistä uudenvuodenlupauksista ja -päätöksistä, joista mediassa ja kahvipöytäkekusteluissa puhutaan, vaaditaan tuntosarvien herkistämistä. Jotta osaa erottaa aidot toiveet niistä, joita kollektiivisen mielipiteen nimissä pitäisi, olisi järkevää tai kuuluisi tehdä, on syytä pysähtyä hetkeksi ja ottaa ajatuksille aikaa ja tilaa.

Häiriötekijöihin kannattaa varautua etukäteen. Tammikuussa kaikki ei ole välttämättä ihan sitä, miltä ensivilkaisulta näyttää.

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi. Se aloitetaan usein levänneinä joululoman jäljiltä. Koska levännyt mieli ajattelee usein jaksavansa mitä vain, moni muutosprosessi alkaa niin rytinällä ja mustavalkoisesti, että operaatioon ehtii väsähtää ennen kuin kuukausi vaihtuu. Tämä ilmiö voi tapahtua, vaikka päätös olisi kuinka aito ja rehellinen. Suurisuuntaiset ruokavaliomuutokset puolestaan saavat usein turhaa pontta pelkästä tukkoisesta olosta, joka vielä viipyilee kehossa jouluherkuttelun vuoksi ja kärjistää tilannetta. Joulunjälkeinen ähky ei välttämättä tarkoita, että olisi syytä aloittaa mittavat detox-toimet tai paasto.

Päätökset ja mutokset kestävät aikaa parhaiten silloin, kun ne ovat huolella ja omaan sisäiseen tahtiin valikoituja. Uudet vuodenvaihteen harrastukset lähtölaukaistaan kuitenkin usein nopealla aikataululla, koska kurssit ja ryhmät alkavat heti loppiaisen jälkeen. Aikataulu painostaa usein tarttumaan tuumasta toimeen ennen kuin on edes ehtinyt miettiä, onko tämä nyt varmasti minun oma todellinen toiveeni. Jos vuosiluku ehtii vaihtua, ennen kuin olet keksinyt keinot muutoksen toteuttamiseen, älä huoli. Tammikuu ei karkaa käsistäsi. Vaikka ympärillä oleva energia kehottaisikin sinua olemaan touhukas, istu silti kaikessa rauhassa sohvalle ja hengitä. Keitä kuppi teetä, tutkaile sydäntäsi. Vastaukset tulevat sieltä. Päätös, joka ei alun alkaenkaan ollut oma, päätyy joka tapauksessa vähintään ennen kevättä Ö-mappiin – sinulla ei ole siksi kiire tehdä sitä juuri nyt.

Mistä sitten tietää, mikä se itselle tärkein, ikioma päätös on?

Tee pieni harjoitus. Sulje silmäsi ulkomaailmalta, sillä vastaus ei löydy sieltä. Ota sen sijaan kynä ja paperia. Kirjaa ylös asiat, jotka olisit halunnut viime vuoteesi kuuluvan mutta jotka syystä tai toisesta eivät onnistuneet tai tapahtuneet. Listalle kelpaavat niin suuret kuin pienetkin asiat, kirjoita kaikki ylös kunnes et enää keksi enempää.

Olisin halunnut lukea enemmän kirjoja iltaisin.

Olisin halunnut, että ruokavalioni olisi ollut terveellisempi.

Olisin halunnut aloittaa baletin ja piirtää enemmän.

Olisin halunnut lopettaa ylenpalttisen kahvinjuontini.

Olisin halunnut vihdoinkin mennä kitaratunneille.

Katsele listaasi. Totea, että tiedät kyllä, mitä haluat, eli hätä ei ole tämän näköinen. Hahmottele asioille tärkeysjärjestys, mieti jo ennakkoon kompastuskivet, jotka saattavat yrittää tulla haaveidesi tielle. Luo strategia niiden yli hyppäämiseksi, jotta sinulla on valmis ratkaisu heti, kun sitä tarvitaan.

Sano lopuksi kiitos ja lakkaa tuntemasta huonoa omatuntoa, että viime vuonna et vielä onnistunut saavuttamaan sitä, mitä olisit halunnut. Vaikka vanha vuosi on loppu, uudessa on taas monta uutta kuukautta. Edessä on mahdollisuus, jota kohti ei tarvitse mennä itsekurin voimin. Kun uudenvuodenpäätös on jotain sellaista, mitä todella haluat elämääsi, se alkaa vallata sinusta pinta-alaa ilon kautta, väistämättä, ilman sietämättömältä tuntuvia ponnistuksia.

(Kuvat: Pinterest)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Jolie 2018