Flourish

Onnen ihmepillereitä vai varteenotettavia hyvän mielen vinkkejä?

07.09.2014, Outi Rinne

Podin kuluneen viikon kovaa flunssaa, joka paitsi tukki kaikki mahdolliset röörit, aiheutti paksua aivosumua ja mielen maseutta. Ei alakuloa pelkästään siksi, että jouduin ruksaamaan kalenteristani monta kiinnostavaa ja tärkeää asiaa, vaan jotkut virukset vain vaikuttavat myös kognitiiviseen puoleen ja mielialaan.

SONY DSC

 

Viltteihin kääriytyneenä oli aikaa etsiä mielenpiristystä mm. nettiä selaillen. Rakastan kaikenlaista populaaripsykologista hömppää ja niinpä innostuin heti, kun törmäsin Prevention.com sivustolla neuvoihin, miten kohottaa mielialaa kahdessa minuutissa. Bingo, loistava tilaisuus testata näitä onnen ihmepillereitä.

1. Katsele vanhoja valokuvia

Tämä oli helppo toteuttaa, soska olen täysin saamaton teettämään digikuvista paperiversioita (puhumattakaan kuvien liimailusta albumiin) ja suuri osa valokuvista löytyi koneen kovalevyltä. Toissavuoden etelänmatkakuvien katselu oli kieltämättä virkistävää mutta tämän sanoo jo maalaisjärkikin. Asiasta löytyy kuitenkin myös tutkimus, jossa hieman yllättäen valokuvien katselun todettiin vievän voiton mielialan kohottajana musiikista, suklaan syönnistä, TV:n katselusta tai lasillisesta neuvoa antavaa. Siispä albumit esille!

2. Nappaa kourallinen saksanpähkinöitä

Saksanpähkinöissä on paljon omega-3 rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivotoiminnan voitelijoita vaikuttaen esim. mielialan säätelyyn. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta ja todettu mm. että henkilöt, joiden veren omega-3 pitoisuus on verrokkiryhmää korkeampi, saavat parempia tuloksia mielialaa mittaavissa psykologisissa testeissä. Itse nappailen saksan- ja muitakin pähkinöitä säännöllisesti päivittäin, joten tätä oli vähän vaikeaa testata erikseen. Flunssauupumusta pähkinöiden syönti ei siis ainakaan täysin ehkäise. Ongelma on myös se, että pelkkä pähkinöiden syönti ei vielä takaa, että omegat (tai muutkaan hyvän mielen ravintoaineet) imeytyvät elimistön käyttöön. Joka tapauksessa pähkinöiden terveyshyödyistä on paljon muutakin näyttöä, joten aion jatkaa niiden mutustelua edelleen.

3. Hengitä rauhoittavaa tuoksua

Tämäkin kuulostaa loogiselta mutta asiasta löytyy myös tutkimus, jossa koehenkilöt hengittelivät joko aromaattista appelsiini- tai laventeliöljyä. Molemmat tuoksuttelijat todettiin rentoutuneemmiksi verrattuna porukkaan, joka jäi täysin ilman aromeja. No, täytyy sanoa, että molemmat eteeriset öljyt olivatkin olleet jo testissä ihan vahingossa, sillä jostain syystä flunssaisena minulle iskee appelsiinin himo ja laventeliteetä käytä kipeään kurkkuun. Niinpä voisin melkein sanoa, että toimii ainakin hetkellisesti. Ongelma oli kuitenkin se, että menetin haju- ja makuaistini totaalisesti pariksi päiväksi. Ehkäpä juuri tästä syystä nämä päivät olivat erityisen low key.

4. Avaa verhot ja nauti auringonpaisteesta.

Tämä onnistui myös hyvin, sillä viikko on ollut aurinkoinen ja sää ihana. Intiaanikesästä en tosin päässyt nauttimaan kuin hetkittäin terassituoliin raahautuen. Peruste neuvolle on kuitenkin siinä, että kirkas valo vaikuttaa yleisemminkin vuorokausirytmin ja vireystilan säätelyyn. Turhaan ei kirkasvalolamppuja suositella meille kaamosaikaan. Kirkas valo keskeyttää aamulla aivojen melatoniin eli “pimeähormonin” tuotannon ja nostaa vireystilaa, kohottaa mielialaa ja parantaen myös yöunen laatua. Valoa kansalle siis. Tosin nyt hehkeä sää ja oma nuhjuinen loivat ristiriidan, joka ei ainakaan piristänyt mieltä. Kaiken kaikkiaan talven pimeydessä olisi luultavasti vielä ikävämpää sairastaa.

sad
5. Tee pieni kävelylenkki

Tämä liittyy siinä mielessä edelliseen, että biologisen vireystilan vuoksi päivän aikana kannattaa välillä pistäytyä happihyppelyllä luonnonvalossa, varsinkin jos tekee töitä keinovalaistussa konttorissa. – Erityisen hyvä vinkki pimeimpinä kuukausina, kun päivänvalosta ei ennätä nauttia kuin korkeintaan ikkunan läpi.

Toisaalta sykettä nostava liikunta itsessään piristää. Olennaista on kuitenkin löytää omaan mielentilaan sopivaa liikuntaa, sillä maseana ei useinkaan ole energiaa rehkiä himotreeneissä. Sydämen saa kuitenkin sykkimään kevyemmälläkin reippailulla – ja flunssassa ei mitään hikitreeniä pidäkään harrastaa. Tosin liikkumattomuus on muutenkin itselleni sairastamisen vaikeimpia puolia, sillä paikallaanolo saa nopeasti aikaan tukkoisuutta liikkumaan tottuneessa kehossa. Testasin kuitenkin kevyttä tallailua puistossa heti, kun kunto salli ja liikunta kyllä toimii.

6. Siivoa, järjestä ja hakkiudu eroon turhasta roinasta.

Yllättäen tätäkin tuli testattua, sillä taudin hieman hellittäessä jouduin raivaamaan työ/vastaanottotilaani tärkeää asiakastapaamista varten. Samalla innostuin naputtamaan paikoilleen pari keväästä saakka odottanutta taulua ja heittämään pois turhia papereita. On sanottu, että järjestelemällä tavaroita, jopa viikkaamalla pyykkiä organisoi myös mieleen uutta tilaa. Toiset puhuvat turhan roinan tukkeuttavasta energiasta, toiset epämääräisen sälän aiheuttamasta epäonnistumisen tunteesta. Oli miten oli, jo pikku järkkäily ja pöydillä ajelehtivan roinan kasaaminen siistiin pinoon toi tiettyä hallinnan tunnetta ja paransi mielialaa.

7. Ajattele nopeasti

Tällä erikoiselta kuulostavalla neuvolla tarkoitetaan sitä, että myrskypilvien kertyessä mieleen auttaa, jos tietoisesti pyrkii lisäämään ajatuksiinsa vauhtia. Esimerkiksi muodostamaan nopeasti mielessään listan tilanteista, joissa ystävä / kumppani on ollut avuksi viimeisten päivien aikana. Eikä tutkijoiden mukaan itse asiassa ole väliä, vaikkeivät ajatukset olisi niin myönteisiä, sillä kielteisempikin pika-ajattelu valaisee mieltä. Tämä johtuu joko siitä, että aivojumppa stimuloi mielihyvää lisäävien välittäjäaineiden tuotantoa tai se yksinkertaisesti siirtää hetkeksi huomion sivuun omasta surkeudesta. Tätä en testannut, sillä tukkoinen olo lamautti myös kaiken aktiivisemman aivotoiminnan. Säästin harjoitteen kuitenkin tulevaisuuden varalle.

8. Tee jotain, mikä saa sinut spontaanisti nauramaan

Tämä on jo monesti testattu ja hyväksi havaittu keino. Kannattaa siis oitis kytkeytyä jollekin You Tuben hupikanavalle tai napsauttaa TV:stä päälle suosikkikomedia. Hervoton nauru lisää mm. dopamiinin ja aivojen muiden mielihyväkemikaalien tuotantoa, mikä puolestaan lisää hyvää fiilistä. Mielenkohotus tapahtuu sekunneissa ja sadepilvet pyyhkiytyvät pois. Ylipäätään elämäänsä kannattaa haalia asioita, jotka aiheuttavat hersyviä naurukohtauksia jopa useita kertoja päivässä.

9. Muuta shoppailuterapia elämysten hamstraamiseksi

Kaupoissa kiertely ei suoranaisesti tuntunut ajankohtaiselta viikon aikana, enkä sortunut edes nettikauppojen luottokorttiterapiaan. Yleisemmin on kuitenkin todettu, että rahojen käyttäminen hyvään ravintolaillalliseen, konsertti- tai elokuvalippuun tai vastaavaan tapahtumaan lisää onnellisuutta enemmän kuin uudet kengät, korut tai muut materiaaliset hankinnat. Tapahtumiin osallistutaan lisäksi usein yhdessä ystävien tai läheisten kanssa tai kokemus on muulla tapaa sosiaalisesti jaettu ilo, mikä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja tyytyväisyyttä elämään. Ei siis tullut testattua, mutta kuulostaa loogiselta.

10. Paloittele kasviksia

Viimeisenä mutta ei vähimpänä vanha kunnon keittiöterapia. Vaikka syöminen saati kokkaaminen eivät kipeänä kiinnostakaan kokkaaminen on aina ollut minulle tietynlaista terapiaa, jossa kädet saavat töitä ja mieli lepoa. Koska ruokahalua ei juuri ollut, eikä makuaistikaan sen puoleen toiminut, saatoin täysillä keskittyä kasvisten väreihin, muotoihin ja järjestelmälliseen leikkaamiseen. Silloin kun ei ole kiire minnekään, porkkanan paloittelussa tulitikun ohuiksi viipaleiksi on jotain meditatiivista ja mieltä rauhoittavaa. Toimii.

smile  

Kuvat: Morguefile.com

 

 

Ilmoitukset kommenteista
Ilmoita
guest
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments

Haluaisitko 10 % alennuksen ensimmäiseen tilaukseesi?

Tilaa uutiskirjeemme.

Saat sähköpostiisi parhaimmat edut, upeimmat uutuudet ja kauneusinspiraatiota. Voit perua tilauksen milloin haluat.

Olet poistamassa lahjatuotetta ostoskoristasi. Jos jatkat, se poistetaan pysyvästi.